Suomi on yksi niistä kahdeksasta maasta maailmassa, joissa on korkeimmat syöpäpotilaiden eloonjäämisluvut viiden vuoden kohdalla. Tämä kertoo toimivasta terveydenhuoltojärjestelmästä ja korkeatasoisesta syöpädiagnostiikasta sekä hoidosta.
Silti alan asiantuntijat ovat huolissaan: Suomi on jäämässä jälkeen kliinisten syöpälääketutkimusten määrässä verrattuna muihin vastaaviin Euroopan maihin. Karu tilanne käy ilmi muun muassa tänään julkaistussa raportissa Cancer Clinical Trials in Finland: Challenges and Opportunities, Jeroen Pouwels & al.
Raportti on laadittu osana Business Finlandin rahoittamaa TEHO-hanketta, jota johtivat tutkimusjohtaja Juha Klefström Helsingin yliopistosta ja professori Jukka Westermarck Turun yliopistosta.
– Tällä hetkellä syöpälääkkeet ja erityisesti immunoterapia kehittyvät valtavan nopeasti. Se merkitsee uusia hoitomahdollisuuksia, mutta samalla suuria haasteita – meidän pitäisi olla vahvasti mukana uusia lääkkeitä koskevassa tutkimuksessa, Klefström sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan kliinisten syöpätutkimusten määrän lisääminen merkitsisi potilaille parempia hoitovaihtoehtoja, synnyttäisi uusia työtilaisuuksia, vähentäisi terveydenhoidon kustannuksia ja edistäisi yleisesti Suomen taloutta.
– Toivomme, että raportti herättää keskustelua ja asettaa realistisia tavoitteita suhteessa naapurimaihin. Yksittäisten maiden kohdalla täsmällisimmät luvut lääketutkimuksista löytyvät kunkin maan lääkevalvontaviranomaisilta, Klefström huomauttaa.
Suomi on koko ajan ollut jäljessä useimmista vertailumaista
Selvityksessä tarkasteltiin kliinisten syöpälääketutkimusten määrää Suomessa sekä muissa pohjoismaissa, Hollannissa ja Belgiassa vuosien 2000 – 2017 aikana. Lisäksi tarkasteltiin tilannetta koko EU/EFTA-maiden osalta.
EU/EFTA-alueella kliinisten syöpälääketutkimusten määrä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2000 vuoteen 2014, jolloin kasvu pysähtyi. USA:ssa ja Kiinassa kehitys oli samantapainen EU:n kanssa 2000 – 2014, mutta siitä eteenpäin niissä tehtyjen tutkimusten määrä jatkoi kasvuaan samaan tahtiin, samalla kun Eurooppa pysähtyi. Erityisen suurta kasvu on ollut Kiinassa.
Belgiassa, Hollannissa ja Tanskassa kliinisten syöpälääketutkimusten määrä kasvoi voimakkaasti vuoteen 2015 saakka. Ruotsissa vahva kasvu taittui jo vuonna 2013. Myös Suomessa ja Norjassa tutkimusten määrä kasvoi 2000-luvun alkuvuosina, mutta vähemmän kuin vertailumaissa, ja kasvu pysähtyi jo vuonna 2009.
Suomessa kliinisten syöpätutkimusten määrät ovat pysyneet matalalla ja kasvu on ollut hidasta, jopa laskusuunnassa v 2015 lähtien (aineisto ClinicalTrials.gov). Tosin vuonna 2018 tutkimussuunnitelmien muutoksia on käsitelty edellisvuosia enemmän (Fimea).
Tutkimuksen ekosysteemi on saatava kuntoon
Suomella on hyvä maine maana, jossa potilaat mielellään osallistuvat tutkimukseen ja jossa tutkimukset toteutetaan luotettavasti. Tämä ei kuitenkaan välttämättä yksinään riitä houkuttelemaan kansainvälisiä lääkeyrityksiä toteuttamaan tai rahoittamaan tutkimuksia Suomessa, jos tarjolla ei ole myös selkeää ja tehokasta ’tutkimusekosysteemiä’.
TEHO-raportissa asiantuntijat esittävät, että Suomeen tulisi perustaa useiden muiden Euroopan tutkimuskeskusten mallin mukainen Clinical Trial Office (CTO), joka tarjoaa keskitetyn palvelun kaikille niille tahoille, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään kliinisiä potilastutkimuksia Suomessa. CTO toimisi linkkinä kliinisen tutkimuksen tilaajan ja sen toteuttamisessa tarvittavien tahojen välillä.
Raportissa esitetään myös kliinisen lääketutkimuksen parempaa resursointia siten, että kliinistä työtä tekevien lääkäreiden työaikaa voitaisiin kohdentaa osaksi myös tutkimustyöhön. Kustannukset rahoitettaisiin tutkimusprojektien budjeteista.
Lisäksi raportissa ehdotetaan uuden rahoitusohjelman perustamista tukemaan tutkimuslöydöksen siirtämistä laboratoriosta varhaisvaiheen kliiniseen tutkimukseen. Tällä hetkellä tähän kriittiseen vaiheeseen on hyvin vaikea saada rahoitusta: se ei kuulu enää akateemisen rahoituksen piiriin, mutta toisaalta yritysrahoitustakaan ei näin varhaisessa vaiheessa yleensä ole mahdollista saada.
– Meidän on mahdollisimman pian saatava kuntoon koko reitti laboratoriosta klinikkaan – vasta sen jälkeen meillä on mahdollisuus nousta viidessä vuodessa syövänhoidon mallimaaksi, Klefström sanoo.
Kliininen syöpätutkimus:
- Tieteellinen tutkimus, jossa on mukana vapaaehtoisia syöpäpotilaita. Kuka tahansa syöpäpotilas, joka täyttää tietyt tälle tutkimukselle asetetut kriteerit, voi osallistua.
- Tutkimuksella testataan uudenhoitomenetelmän turvallisuutta ja tehoa tietyssä potilasryhmässä.
- Tutkimus on tarkoitettu lisäämään lääketieteellistä tietoa, esimerkiksi löytämään parempia keinoja hoitaa tai diagnosoida syöpää.
- Uutta lääkettä, hoitomenetelmää tai lääketieteellistä välinettä ei ole lupa ottaa käyttöön eikä tuoda markkinoille ilman asianmukaisia kliinisiä potilastutkimuksia
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Juha Klefström, Helsingin yliopisto
Sähköposti: juha.klefstrom@helsinki.fi