Antibiootteja käytetään runsaasti: niitä tarvitaan sekä infektioiden hoitoon että ehkäisemään infektioita esimerkiksi leikkauksissa. Sairaalassa joka kolmas potilas saa antibiootteja.
Antibioottien tehoa kuitenkin uhkaavat niille vastustuskykyiset eli resistentit bakteerit. Antibioottiresistenssi koskettaa koko elinympäristöämme. Se tappaa Yhdysvalloissa vuosittain noin 35 000 ihmistä, samoin EU:n alueella. Antibioottiresistenssi onkin nimitetty hiljaiseksi pandemiaksi, sillä emme näe sitä.
Mitä voimme tehdä, jos antibiootit lakkaavat toimimasta?
– Ilman antibiootteja aivan tavallinen infektio ei välttämättä hoituisi. Paraneminen kestäisi kauemmin, ja siitä seuraisi inhimillistä kärsimystä. Vakavimmat infektiot johtaisivat kuolemaan, kertoo infektiosairauksien professori, ylilääkäri Anu Kantele Tiedekulman Pelastetaan antibiootit -tapahtumassa.
– Jos antibiootteja ei olisi käytössä, se tarkoittaisi sitä, että menisimme koko lääketieteessä suuren harppauksen taaksepäin, Kantele jatkaa.
Koulutus ja tiedonsaannin merkitys korostuvat ratkaisuissa
Antibioottiresistenssi on yhteisen terveyden ongelma. Koska se vaikuttaa niin ihmisiin, eläimiin kuin ympäristöönkin, myös ratkaisuja on haettava eri näkökulmista.
– Yksi tärkeä keino on koulutus: peruskoulutus, lääkärien koulutus, eläinlääkärien ja mikrobiologien koulutus. Koulutus on ihmelääke, mutta se ei toimi nopeasti. Se vaatii pitkäjänteistä, systemaattista toimintaa sekä rahaa, mikrobiologian professori Marko Virta sanoo Tiedekulman keskustelussa.
Myös Kantele korostaa tiedonsaannin merkitystä ja aivan tavallisten kansalaisten koulutusta. Tällä hetkellä kaikkialla maailmassa ei edes tiedetä, mikä on antibiootti.
– Suomalaiset tuntevat antibioottiresistenssin ja tietävät, ettei turhia antibioottihoitoja pidä ottaa. Silloin yhteistyö toimii hyvin lääkäreiden ja potilaiden välillä, Kantele sanoo.
Miten edistää vastuullista antibioottien käyttöä?
Antibioottiresistenssi leviää etenkin kehittyvissä maissa huonon hygienian vuoksi. Riittääkö siis se, että yhteiskunnan perusasiat, kuten vesihuolto ja hygienia, ovat kunnossa?
Tutkijoiden mukaan ei riitä. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa antibioottiresistenssin tilanne on huolestuttava.
– Tarvitaan myös vastuullista antibioottien käyttöä – eli sitä, että antibiootteja käytetään vain tarvittaessa, Virta toteaa.
Matkailijat kuljettavat antibiooteille resistenttejä bakteereja suolistossaan matkakohteesta kotimaahansa, mutta myös matkailija voi tehdä osansa käyttäytymällä vastuullisesti.
– Matkailua voi välttää korkeimman antibioottiresistenssin maihin. Riski saada resistenttejä bakteereita on suurempi heillä, jotka sairastuvat matkaripuliin tai ottavat antibiootteja. Riskiä voi vähentää esimerkiksi ottamalla matkalle suositetut rokotukset ja yrittämällä ehkäistä matkaripulia esimerkiksi hyvän käsihygienian avulla sekä syömällä vain kuumennettuja ruokia – ja tietenkin välttämällä turhia antibiootteja kohteessa, Kantele sanoo.
Eläinten kohdalla antibioottiresistenssin ratkaisujen keinovalikoiman tärkeimpiä asioita ovat sairastavuuden vähentäminen ja eläinten terveyden edistäminen.
– Kun eläimet ovat terveempiä ja vastustuskykyisempiä, ne myös voivat paremmin. Vastuullisinta toimintaa on se, kun antibiootteja ei tarvitse käyttää lainkaan, Ruokaviraston ylitarkastaja Saija Kalenius kertoo.
Mitä lemmikinomistaja voi tehdä?
– Omistajan on hyvä pitää ajan tasalla lemmikin rokotukset, huolehtia eläimestä hyvin, järjestää lemmikille terveet olosuhteet ja varmistaa jo lemmikkiä valitessa, että eläimellä on terveet vanhemmat. Rodunjalostus lisää herkkyyttä ongelmille, Kalenius sanoo.
Myös sosiologiaa tarvitaan
Antibioottien käytön globaalit syyt ovat akatemiatutkija Salla Sariolan mukaan inhimillisiä.
– Antibioottien käyttö on syvällä yhteiskunnan rakenteissa, kuvailee Sariola Koillis-Intian kenttämatkalta.
Koillis-Intiassa antibiootit korvaavat infraa, kuten terveydenhuoltoa. Antibiootit ovat helppo ja halpa keino intialaisille, kun eteen tulee vaiva, joka halutaan ratkaista. Ei tarvitse muuta kuin hakea lähikioskista tai torilta lääkkeet, jotka saadaan ilman reseptiä.
Sillä antibioottien käytön ongelma on yhteiskunnallinen, pelkästään lääketieteen avulla antibioottiresistenssiä ei ratkaista.
– Tarvitsemme yhteiskuntatieteitä identifioimaan, ymmärtämään ja näkemään, miksi antibiootteja käytetään liikaa ja selvittämään, mitä voimme tehdä, jotta niiden käyttö voidaan turvata tulevaisuudessa, Sariola sanoo.
Yhtenä ratkaisuna antibioottiresistenssiin ovat bakteriofaagit eli faagit. Ne ovat viruksia, jotka tappavat bakteereja.
– Bakteriofagit tunnistavat oman kohdebakteerinsa ja lisääntyessään bakteerisolun sisällä ikään kuin syövät ja vapautuessaan tappavat sen. Faagiterapiassa jokaiselle infektion aiheuttaneelle bakteerikannalle etsitään sopiva bakteriofagi, sillä faagit ovat täsmälääkkeitä, bakteriologian emeritusprofessori Mikael Skurnik avaa Tiedekulman haastattelussa.
Skurnik on tutkinut bakteriofageja pitkään, ja viime vuosikymmeninä hän on keskittynyt faagihoitolaboratorion perustamiseen Suomessa. Tällä hetkellä Skurnikin kokoelmassa on noin 600 erilaista faagia.
– Arviomme on, että 2 000 faagin kokoelma olisi tarpeeksi kattava, Skurnik sanoo.
Venäjällä ja Georgiassa bakteriofageja on käytetty hoidossa jo sata vuotta. Länsimaissa sen sijaan faagit odottavat vielä virallista lupaa, jotta ne tunnistetaan lääkkeiksi.