Tyypillinen tilanne eläinlääkärin vastaanotolla: jatkuvasta yskästä kärsivää koiraa tutkitaan, mietitään erilaisia vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi päädytään määräämään antibioottikuuri, varmuuden vuoksi. Näistä pienistä puroista syntyy antibioottien liikakäyttö, joka osaltaan myös vaikuttaa antibioottiresistenssin lisääntymiseen.
Antibioottiresistenssi eli antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien ongelma on lisääntynyt ja monipuolistunut viime vuosien aikana nopeasti kaikkialla maailmassa. Antibioottiresistenssin taustalla on monia eri tekijöitä, ja ongelma uhkaa niin ihmisten kuin eläintenkin terveyttä – jo nyt antibioottiresistenssiin kuolee viisi miljoonaa ihmistä vuosittain. Kärjistyessään antibioottiresistenssi voi vaarantaa tavanomaisina pitämiemme lääketieteellisten hoitojen ja toimenpiteiden perustan.
Isoa ongelmaa ratkotaan pala kerrallaan. Keuhkosairauksiin erikoistuneen eläinlääkäri Sanna Viitasen palanen on pieneläinten keuhkosairauksien diagnostiikan kehittäminen.
– Pieneläinten, kuten kissojen ja koirien, lääkintä on nykyään hyvin kehittynyttä ja samankaltaista kuin ihmisillä. Hoito on jopa sairaalatasoista, ja sairaudetkin ovat osin samoja. Antibioottien liikakäyttö ja antibioottiresistenssi koskevat myös lemmikkieläimiä, Viitanen kuvailee ilmiön taustaa.
Lemmikeillä antibiootteja käytetään tyypillisesti muun muassa virtsateiden tulehduksiin, ihotulehdusten hoitoon ja keuhkosairauksiin, aivan kuten ihmisilläkin. Bakteerien aiheuttamaan keuhkoputkentulehdukseen antibiootti on ehdottomasti tarpeen, mutta entä jos kyseessä onkin jokin aivan muu vaiva? Monien keuhkosairauksien oireet, kuten krooninen yskä ja hengenahdistus, ovat hyvin samankaltaisia.
– Jos kaikki yskivät koirat saavat poissulkumielessä antibioottikuurin, voi olla, että vain yksi kymmenestä kuurista olisi ollut oikeasti tarpeen, toteaa Viitanen.
Milloin antibiootti on tarpeen?
Viitanen haluaa selvittää, kuinka eläinlääkärin vastaanotolla voitaisiin tunnistaa luotettavasti, milloin antibiootti on tarpeen. Hän sai syksyllä 2021 Suomen Akatemian kliinisen tutkijan nelivuotisen apurahan ja voi nyt klinikkatyön ohella keskittyä myös tutkimukseen.
Viitanen etsii uusia biomarkkereita eli veri- tai virtsanäytteestä määritettäviä merkkiaineita eri keuhkosairauksien diagnosoimiseksi. Koirille yksi potentiaalinen biomarkkeri on ihmiselläkin tulehdusta mittaava CRP, kissoilla taas on omansa eli seerumiamyloidi a (SAA). Muut vaihtoehdot selviävät tutkimuksen avulla.
Nopea diagnoosi esimerkiksi verinäytteen avulla on tarpeen, jotta diagnostiikkaa voidaan tehdä pienemmilläkin eläinlääkärin vastaanotoilla.
– Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus voidaan todeta varmasti vain keuhkoputken huuhtelun ja bakteeriviljelyn kautta. Tämä on kallista, ja tarvittavaa välineistöä ja osaamista ei saatavilla kaikkialla Suomessa. Lisäksi eläin pitää nukuttaa toimenpidettä varten, mikä voi tuoda lisäriskejä erityisesti vanhemmille ja vakavasti sairaille potilaille, Viitanen sanoo.
Mikä on tilanne kissoilla ja koirilla?
Lemmikkieläinten antibioottien käytöllä ja antibioottiresistenssillä on suora vaikutus ihmisiin, jotka elävät samassa taloudessa eläinten kanssa. Eläin voi kantaa resistenttejä bakteereja, jotka voivat siirtyä myös ihmiseen.
Toistuvia pitkiä antibioottikuureja saavat koirat voivat kantaa resistenttejä bakteereja. Viitasen tutkimuksen yhtenä osana tutkitaan toistuvista keuhkokuumeista kärsiviä irlanninsusikoiria, joista jopa kolmannes kantaa antibioottiresistenttejä bakteereja.
Yleensä koirat saattavat kantaa esimerkiksi toistuvien antibioottikuurien jälkeen moniresistenttejä bakteereita jonkin aikaa, kunnes niiden oma bakteerikanta palautuu aikanaan ennalleen. Sama ilmiö on havaittu myös matkailijoilla, jotka palaavat ulkomailta – vaikkapa Intiasta – ”superbakteeri” tuliaisenaan. Bakteerit eivät välttämättä ole erityisen aggressiivisia taudinaiheuttamiskyvyltään, mutta jos ne päätyvät vaikkapa leikkaushaavaan tai implanttiin, tilanne voi muuttua vakavaksi.
Viitasen tutkimuksessa on mukana myös kissapotilaita, ja tavoitteena on löytää erityisesti kissojen astman erotteluun tehokkaita keinoja.
– Vaikuttaa siltä, että kissoilla luontaisesti vähemmän moniresistenttejä kantoja, mutta tämä vaatii lisätutkimusta, Viitanen toteaa.
Muutos lähtee vastaanotolta
Antibioottiresistenssin valtavaa kokonaisuutta ratkotaan potilas kerrallaan, ruohonjuuritaholta. Viitasen mukaan muutos lähtee vastaanotolta.
– Eläinlääkärille pitää tarjota vastaanotolleen työkaluja ja keinoja olla varmempi antibioottilääkityksen todellisesta tarpeesta, jotta ylimääräiset antibioottikuurit jäävät määräämättä.
Antibioottien käyttöä olisi Viitasen mukaan mahdollista vähentää myös eläinlääkäreiden jatkokoulutuksella ja jakamalla ajankohtaista tietoa antibioottien käytöstä omistajille. Hoitokäytännöt ovat muuttuneet aiemmista vuosista niin, että esimerkiksi akuutin ripulin hoitoon ei enää pääsääntöisesti suositella antibiootteja.
Kansainvälisesti on käynnissä paljon tutkimusta eri osa-alueilla, ja asiantuntijapaneelit antavat suosituksia antibioottien käytöstä eri sairauksissa. Viitasen mukaan suositukset päivittyvät koko ajan konservatiivisempaan suuntaan, ja kaikki ”varmuuden vuoksi” tehtävä hoito yritetään lopettaa. Tutkimus toimii suositusten pohjana, ja esimerkiksi Yliopistollisessa eläinsairaalassa viime vuosina tehdyt tutkimukset ovat toimineet pohjana tuoreissa kansainvälisissä suosituksissa koiran keuhkokuumeen antibioottihoidon pituudesta.
Sanna Viitanen iloitsee mahdollisuudesta keskittyä tutkimukseensa Suomen Akatemian tuella. Eläinsairaalan huippuluokan infrastruktuuri mahdollistaa kliinisen tutkimuksen.
– Tutkimus antaa motivaatiota kliiniseen työhön ja se on mahdollisuus muuttaa maailmaa – pieni pala kerrallaan!
Katso tai kuuntele Tiedekulman Pelastetaan antibiootit -keskustelu
Miksi antibioottiresistenssin ratkaiseminen on meille kaikille tärkeä asia? Tutkijat pohtivat antibioottiresistenssin syitä ja ratkaisuja Tiedekulman Pelastetaan antibiootit -tapahtumassa. Katso Tiedekulman keskustelutilaisuuden videotallenne tai kuuntele keskustelu podcastina.
- Luota eläinlääkärisi osaamiseen. Älä vaadi varmuuden vuoksi lääkityksiä äläkä harrasta itselääkitystä. Muista, että lemmikinkin pitää syödä antibioottikuurinsa eläinlääkärin ohjeen mukaisesti loppuun asti, aivan kuten ihmisten.
- Ole kärsivällinen. Toistuva ongelma tai pitkittynyt oire vaatii selvitystyötä ja vaivannäköä. Toistuvat infektiot voivat johtua altistavasta tekijästä, jonka selvitys voi olla vaikeaa. Usein kannattaa lähteä selvittämään kunnolla taustasyytä, eikä hoitaa vain oireita toistuvilla antibioottikuureilla. Tämä voi pidemmän päälle olla myös kustannustehokkaampaa, vaikka yksittäinen antibioottikuuri olisikin halvempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kalliimpi tähystys.
- Pohjasairaudet pitää hoitaa ensin. Virtsateissä voi olla esimerkiksi rakenteellisia ongelmia, jotka korjaantuvat leikkauksella. Atopia ja iho-oireet voivat johtaa korvatulehduksiin ja jatkuviin turhiin antibioottikuureihin.
- Usein antibiootti ei yksin auta, vaan lisäksi tarvitaan tukihoitoja, kuten tulehtuneen alueen puhdistus tai suojaaminen esimerkiksi nuolemiselta. Ne ovat aivan yhtä tärkeitä eläimen paranemiselle kuin antibiootti.
- Lemmikit jakavat kanssamme saman elinympäristön, ja hyvä sisäilma on niillekin tärkeää. Tutkimusta kaivataan vielä lisää sisäilman vaikutuksista lemmikkien keuhkosairauksissa, mutta vaikutus voi olla samansuuntainen kuin ihmisillä.
Lähde: ELT Sanna Viitanen ja Ruokavirasto