Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan ja Ruokaviraston yhteisessä tehtävässä elokuussa aloittanut Annamari Heikinheimo uskoo, että HOH-verkoston monitieteisyys luo tutkimuksille uusia tulokulmia ja ratkaisumahdollisuuksia, jotka voivat synnyttää tieteen läpimurtoja. Uusia ratkaisuja tarvitaan Heikinheimon tutkimusalan, mikrobilääkeresistenssin selvittämiseksi.
Mikä avuksi, jos bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen - kuten virtsatieinfektioon, angiinaan, tai leikkauksen jälkeiseen tulehdukseen - ei autakaan mikään lääke? Heikinheimon mukaan mikrobilääkeresistenssi on eräs ihmiskuntamme suurimmista terveysuhkista. Bakteerit kehittyvät ajan mittaan vastustuskykyisiksi eli resistenteiksi infektiotautien hoidossa käytettäville lääkeaineille, kuten antibiooteille. Tilanne on Suomessa ja muissa Pohjoismaissa onneksi maltillinen, mutta epäsuotuisa kehityssuunta on nähtävissä.
Bakteerit leviävät salamatkustajina maasta toiseen ihmisten, eläinten ja tuontielintarvikkeiden myötä. Maailmanlaajuisesti lääkeaineille vastustuskykyisiin bakteerikantoihin vaikuttavat esimerkiksi hygieniakäytännöt ja mikrobilääkkeiden käyttötavat eri maissa, sekä lääkeaineiden päätyminen luontoon.
Tauteja aiheuttavat mikrobit voivat löytää uusia isäntiä toisesta lajista, joten eläinten taudit voivat siirtyä ihmisiin ja toisin päin. Tällaista tautia kutsutaan zoonoosiksi. Zoonoottisen mikrobilääkeresistenssin tutkimus käsittelee esimerkiksi sitä, millainen rooli eläimillä ja elintarvikkeilla on ihmisten terveyttä uhkaavan resistenssin synnyssä ja leviämisessä.
Annamari Heikinheimon tutkimusryhmä tarkastelee bakteerien geeniperimää, leviämisreittejä ja resistenssin kehittymistä uuden sukupolven DNA-sekvensointitekniikoiden avulla. Tutkimus selvittää hygienian ja maltillisen mikrobilääkinnän mahdollisuuksia estää resistenssin syntyä ja leviämistä eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä.
Tulevassa Helsingin yliopiston ja Ruokaviraston työssään Heikinheimo yhdistää tieteellistä tutkimusta viranomaistyöhön.
– Tätä kautta voidaan synnyttää uutta tietoa, jonka avulla torjutaan mikrobilääkkeille vastustuskykyisten bakteerien syntyä ja leviämistä Suomessa. Suomi voi myös nostaa kansainvälistä rooliaan lääkeaineille vastustuskykyisten mikrobien torjunnassa, kertoo Heikinheimo.
Utelias mieli sai Heikinheimon aikoinaan lähtemään tutkijan uralle, sillä maailmassa on paljon asioita, jotka odottavat löytymistään. Uusi paikka HOH Helsinki One Health –verkoston apulaisprofessorina on hänelle ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä merkityksellistä ja ajankohtaista työtä. Monitieteisellä verkostolla on mahdollisuus ratkaista laajoja, koko ihmiskuntaa koskevia tutkimuskysymyksiä, joita eri tieteenalojen on vaikea ratkaista yksin.
Lisätietoja:
Annamari Heikinheimo, puh. +358442726508, annamari.heikinheimo@helsinki.fi
HOH-verkoston johtaja Olli Peltoniemi, olli.peltoniemi@helsinki.fi
Ruokavirasto, yksikönjohtaja Anna-Liisa Myllyniemi, anna-liisa.myllyniemi@ruokavirasto.fi