Suomessa työnantajan tulee lakisääteisesti vakuuttaa työntekijänsä työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Ammattitaudeiksi todetuista sairauksista aiheutuneet hoitokustannukset kuuluvat työtapaturma- ja ammattitautilain mukaan kokonaan vakuutusyhtiön korvattavaksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan iso osa kuluista päätyy kuitenkin kuntien maksettavaksi.
Kunnat maksaneet kaksi kolmasosaa keuhkopussin syövän hoitokuluista
Yksi selkeimmistä työperäisistä ammattitaudeista on keuhkopussin syöpä eli mesoteliooma. Mesoteliooman yhteys ammatissa tapahtuneeseen asbestialtistumiseen on kiistaton. Sairauden ennuste on huono, keskimääräinen elinajanodote diagnoosin jälkeen on noin 10 kuukautta.
Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että kyseisestä syöpää sairastavien potilaiden hoitokuluista vain noin kolmasosa kohdentui potilaan työnantajan työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksen myöntäneen vakuutusyhtiön maksettavaksi, vaikka heillä oli myönteinen korvauspäätös vakuutusyhtiöltä. Loput kaksi kolmasosaa kuluista kohdentui erikoissairaanhoidon laskutuksessa kunnille.
Tutkimuksen tulokset on julkaistu Thoracic Cancer -tiedejulkaisussa.
Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin mesotelioomaan liittyviä sairauden hoitokustannuksia kahdesta rekisterilähteestä: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hoitoilmoitusrekistereistä sekä Tapaturmavakuutuskeskuksen ammattitautien korvausrekisteristä. Kun hoidon kustannuksia arvioitiin hoitotietojen pohjalta, havaittiin että ne olivat noin kolminkertaiset verrattuna vakuutusyhtiöiden maksamiin korvauksiin.
– Esimerkiksi vuonna 2012 mesoteliooma aiheutti terveydenhuollossa noin neljän miljoonan euron vuotuiset kustannukset, kertoo tutkimusryhmän jäsen, dosentti Ilkka Ilonen. Pelkästään tästä sairaudesta ja laskutuksen väärinkohdentumisesta aiheutuu julkiselle kuntataloudelle siis useiden miljoonien kulut vuosittain, hän täydentää.
Lisähuomiota laskutusprosesseihin
Erikoissairaanhoidon kuluista laskutetaan kuntia hoidon aikana kirjattujen tietojen perusteella. Hoitotietojen kirjaamisen ensisijainen tarkoitus on tukea potilaiden hoitoa ja toissijaisesti tietoa hyödynnetään esimerkiksi kuntalaskutukseen.
Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että koska kunnat toimivat myös omistajina sairaanhoitopiireissä, laskutuksen kohdentamiseen muualle kuin kunnille ei välttämättä ole kiinnitetty riittävästi huomiota.
– Todennäköinen syy laskujen kohdentumiseen kunnille vakuutusyhtiöiden sijaan on se, että tieto ammattitaudista ja siihen liittyvästä korvattavuudesta ei ole välittynyt sairaanhoitopiirien laskutusjärjestelmiin, terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki toteaa.
– Ottaen huomioon julkisen talouden menopaineet, olisi varmasti perusteltua tehdä jatkotutkimuksia tai -selvityksiä, miten julkisen terveydenhuollon kirjaamis- ja laskutusprosesseja tulisi kehittää, jotta kustannukset tulevaisuudessa kohdentuisivat oikeille maksajille, Torkki huomauttaa.
Alkuperäinen artikkeli: Torkki P, Paajanen J, Kytö V, Laaksonen S, Räsänen J, Myllärniemi M, Ilonen I. Evidence for marked underutilization of insurance billing in malignant pleural mesothelioma in Finland. Thorac Cancer. 2021 Sep 13. doi: 10.1111/1759-7714.14146.
Uutisen otsikkoa on muokattu 24.9.2021.