Aivojen imusuonet yksi vuoden merkittävimmistä tieteellisistä löydöistä

Imusuonet muodostavat lähes kaikki kehon kudokset kattavan järjestelmän. Se on tärkeässä asemassa sekä immuunipuolustuksessa että suurien molekyylien ja nesteen poistumisessa kudoksista. Tähän asti on oletettu, että keskushermosto ei olisi yhteydessä imusuonijärjestelmään.

Kesällä kaikki muuttui, kun akatemiaprofessori tutkijaryhmä teki ratkaisevan löydön.

– Löysimme imusuonen kaltaisen suonen silmästä, ja tämä johti meidät kartoittamaan tarkemmin myös silmää ympäröivien rakenteiden mahdollista imusuonistoa, kertoo akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmässä työskentelevä tutkija .

– Näin laajan imusuoniston löytyminen aivojen vierestä oli täysi yllätys, hän toteaa.

Tutkijaryhmä osoitti, että aivojen viereisissä kalvoissa sijaitsevat imusuonet kulkevat aivokalvojen suurten laskimoiden, valtimoiden sekä aivohermojen vieressä. Näissä imusuonissa kulkeva neste ja makromolekyylit kulkeutuvat suoraan kaulan imusolmukkeisiin.Toisin kuin oppikirjoissa siis vielä kerrotaan, myös aivot ovat yhteydessä kehon imusuonijärjestelmään. 

Läpimurtohavainto

Akatemiaprofessori Kari Alitalon johtamat Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijat julkaisivat havainnonsa kesäkuussa 2015 -lehdessä. Nyt kaksi maailman arvostetuinta tiedelehteä  ja ovat nostaneet aivojen imusuonten löytämisen yhdeksi vuoden 2015 merkittävimmistä tieteellisistä havainnoista.

Suomalaistutkijat myöhästyivät aavistuksen tieteellisessä kilpajuoksussa sikäli, että vain pari viikkoa heitä ennen olivat tutkijat Antoine Louveau ja Jonathan Kipnis julkaisseet Naturessa oman havaintonsa eräiden imusuonten rakenteesta aivokalvoissa. 

Aivokalvojen piilossa

Voi tuntua oudolta, että näin mullistava havainto tehtiin vasta tänä vuonna. Tutkimukseen osallistuneen lääketieteen tutkija Salli Antilan mukaan ei ole kuitenkaan ihme, että löydös tehtiin vasta nyt.

– Imusuonet sijaitsevat tiiviisti aivokalvojen sisäisten rakenteiden vieressä ja niiden havaitseminen on erittäin epätodennäköistä ellei niitä tarkoituksella etsi. Vielä näiden imusuonten löytämisen jälkeenkin meillä meni melkoinen tovi ennen kuin onnistuimme kehittämään kunnollisen menetelmän niiden kuvantamiseen.

Sekä Salli Antila että Aleksanteri Aspelund tekevät väitöstutkimustaan Kari Alitalon ryhmässä ja olivat tutkimuksen keskeisiä tekijöitä.

Uusi näkökulma aivosairauksiin

Aivojen imusuonet ovat nyt todella kuuma tutkimuskohde: havainto avaa kokonaan uusia näköaloja aivojen toimintaan ja monien neurologisten sairauksien syntymekanismeihin. Tutkijoiden mielestä on hyvin mahdollista, että imusuonijärjestelmällä on tärkeä merkitys monissa aivosairauksissa, kuten Alzheimerin taudissa sekä aivoinfarkteissa.

Helsingin yliopiston ja tutkijat ovat yhdistäneet voimansa selvittääkseen aivojen imusuonien merkitystä muun muassa Alzheimerin taudissa, aivoinfarktissa ja aivovammoissa.