Lääkkeiksi tarkoitettujen opioidien väärinkäyttö on lisääntynyt viime vuosina etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Suomessa tavallisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini, jota käytetään voimakkaan kivun hoidossa sekä opioidiriippuvuuden korvaus- ja vieroitushoitolääkkeenä. Suomessa buprenorfiinin väärinkäyttö lisääntyi koko 2000-luvun alun ja kasvu tasaantui vuonna 2012.
Buprenorfiinia raskauden loppuvaiheessakin käyttäneiden äitien lapset kärsivät usein heti syntymän jälkeen vieroitusoireista. Näiden lasten vastasyntyneisyyskauden jälkeisestä terveydestä ja kehityksestä tiedetään vain vähän. Erikoislääkäri Kaisa Kivistö selvitti väitöstutkimuksessaan sikiöaikana buprenorfiinille altistuneiden lasten terveyttä kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana sekä lapsen kaltoinkohtelun esiintymistä tässä potilasryhmässä.
Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 108 Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa 2000-luvulla syntynyttä, sikiöaikana buprenorfiinille altistunutta lasta.
Yksi tärkeä havainto liittyy hampaiston terveyteen: buprenorfiinille sikiöaikana altistuneilla lapsilla todettiin kolmeen ikävuoteen mennessä verrokkeja enemmän kariesta ja heidän hammasterveytensä oli verrokkeja heikompi. Tutkimuksessa kävi ilmi, että buprenorfiinille altistuneiden lasten hampaita pestiin harvemmin kuin verrokkilasten ja he olivat myös käyneet vähemmän säännöllisissä hammastarkastuksissa.
Jokin silmäsairaus, tavallisimmin karsastus, todettiin 11 prosentilla buprenorfiinille altistuneista lapsista. Noin viidellä prosentilla heistä oli merkittävä synnynnäinen rakenteellinen epämuodostuma ja kolmella prosentilla lievä epämuodostuma. – Tutkimusaineistomme on kuitenkin melko pieni, joten näiden löydösten osalta tarvitaan jatkossa laajempi asiaa selvittävä tutkimus, Kivistö sanoo.
Opioidien vieroitusoireista kärsivillä vastasyntyneillä ei magnetoenkefalografia (MEG) -tutkimuksessa havaittu eroavaisuuksia aivojen tunto- ja kuulovasteiden käsittelyssä verrokkilapsiin nähden. Buprenorfiinille sikiöaikana altistuneiden lasten kognitiivinen suoriutuminen 3-vuotiaana oli hieman heikompaa kuin verrokkilapsilla. Buprenorfiinille altistuneiden lasten ja heidän äitiensä tulokset olivat myös emotionaalinen saatavilla oloa selvittäneessä testissä heikompia kuin verrokeilla.
Yhdessä tutkimusosiossa kartoitettiin sairaalassa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten syitä. Tässä todettiin 102 lapsesta tehdyn kolmen vuoden ikään mennessä yhteensä 70 lastensuojeluilmoitusta. Ilmoituksista 64 prosenttia liittyi lääketieteellisen hoidon laiminlyöntiin, mikä johtui lähinnä toistuvasti peruuntuneista sairaalan ajanvarauskäynneistä. Toiseksi yleisin syy ilmoitukseen oli vanhemman päihteidenkäyttö. Neljässä tapauksessa ilmoituksen syynä oli epäily fyysisestä pahoinpitelystä.
– Tulosten mukaan buprenorfiinille sikiöaikana altistuneilla lapsilla ilmenee sellaisia terveyteen ja lapsen kaltoinkohteluun liittyviä ongelmia, joiden vuoksi olisi tärkeää seurata heitä varhaislapsuudessa lasten kaltoinkohteluun perehtyneessä hoitoyksikössä, Kivistö toteaa.
Väitöskirja on luettavissa e-thesiksessä.
Väittelijän yhteystiedot:
kaisa.kivisto@helsinki.fi