2 miljoonan EU-rahoitus kolmelle Helsingin yliopiston tutkijalle

Kolme Helsingin yliopiston tutkijaa on saanut Euroopan tutkimusneuvoston kilpaillun ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen tutkimusrahoitus on 2 miljoonaa euroa ja mahdollistaa pitkäjänteisen tutkimuksen tekemisen.

Miksi iltavirkut sairastuvat muita helpommin?

Sisäsyntyiset vuorokausirytmit määrittävät fysiologisten toimintojemme ajoittumista sekä käyttäytymistämme. Erityisesti iltavirkut ovat alttiita mielenterveydellisille ja somaattisille sairauksille, ja heillä on korkeampi kuolleisuusriski nuoremmalla iällä kuin aamuvirkuilla. Ei ole tiedossa, mitä näiden terveyserojen taustalla on.

Kansanterveystieteen dosentti  sai ERC-rahoituksen johtamalleen tutkimukselle, joka pyrkii selvittämään suurten väestötason ja pitkittäisaineistojen avulla iltavirkkujen sairastumisen riskitekijöitä eri ikävaiheissa. Lisäksi hankkeessa kehitetään mittausmenetelmää, joka tunnistaa kehollista vuorokausirytmien häiriintymistä ja joka soveltuu suurille otannoille.

Tulokset voivat edistää sellaisia yhteiskunnallisia toimintoja, joilla iltavirkkujen sairastumista ja vuorokausirytmien häiriintymistä voidaan ehkäistä ennalta.

Nopeita algoritmeja bioinformatiikan verkko-ongelmiin

Genomien sekvensoinnin, eli DNA:n emäsjärjestyksen selvittämisen, kapasiteetti kasvaa jatkuvasti. Tästä syntyy massiivisia datakokonaisuuksia, joiden käsittelyyn tarvitaan kiireesti yhä kehittyneempiä algoritmeja. Tällaisten algoritmien avulla pystytään ratkaisemaan tehokkaasti suurista datamassoista nousevia monimutkaisia ongelmia. 

Apulaisprofessori  kehittää ERC-rahoituksen saaneessa projektissaan tekniikoita, joilla voi luoda nopeita algoritmeja. Tutkimuksen tavoitteena on antaa bioinformatiikan asiantuntijoille mahdollisuus hyödyntää sekvensointidataa esimerkiksi aivosolujen toiminnan kaltaisten prosessien syvällisempään ymmärtämiseen. Asiantuntijat voisivat myös kehittää tehokkaita hakukoneita miljoonien sekvensointikokeiden analysointiin. 

Viime kädessä tämä voisi nopeuttaa läpimurtoja biolääketieteellisessä tutkimuksessa ja edistää yksilöllistä lääketiedettä.

Mikä vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen?

Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen taustalla on suoria ja epäsuoria tekijöitä. Suoria ovat esimerkiksi maankäytön muutokset ja epäsuoria taloudessa ja hallinnossa tapahtuvat asiat. 

Luonnonsuojelumaantieteen professori  selvittää projektissaan, miten nämä suorat ja epäsuorat tekijät vaikuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja toisaalta mikä on niiden suhde siihen, millaisia arvoja ihmiset antavat luonnon monimuotoisuudelle ja miten he käyttäytyvät – esimerkiksi millaisia kulutusvalintoja he tekevät.

Hankkeessa tutkitaan mahdollisuuksia muutoksiin ihmisten käyttäytymisessä ja hyödynnetään useita menetelmiä, kuten big data -analytiikkaa ja pelillistämistä.

(teksti englanniksi)

.