– Tekoälyyn liitetyt kuvat ovat pitkään olleet minulle kiviä kengässä. Yli kymmen vuotta sitten kun opetin ensimmäistä kertaa Johdatus tekoälyyn -kurssia, huomasin, että monien opiskelijoiden mielikuvat tekoälystä olivat syntyneet Isaac Asimovin ja muiden scifi-kirjailijoiden tarinoiden perusteella. Joku taisi pettyäkin, kun kurssilla ei pohdittu sitä mitä robotti saa tehdä ja mitä ei, vaan että kyse olikin pitkälti matematiikasta, kertoo tietojenkäsittelytieteen professori Teemu Roos. Roos johtaa tekoälyn opetusta myös Suomen tekoälykeskuksessa FCAIssa.
1960-luvun tieteiskirjallisuudesta alkaneet mielikuvat älykkäistä roboteista, jotka voivat uhata ihmiskuntaa, elävät sitkeästi puhuttaessa tekoälystä. Asian laajuuden voi todeta tekemällä googlehaun sanalla tekoäly.
Haku tuottaa hyvin samankaltaisia sinisiä kuvia: Aivoja, jotka on yhdistetty erilaisiin sinisiin virtapiireihin, robotteja ja humanoideja avaruudellisissa ympäristöissä. Myös kuvapankit tarjoavat aivan vastaavanlaisia sinisiä kuvia.
– Terminaattori teettää minulle yhä paljon töitä. Joka kerta kun näen terminaattorin, tiedän että minun pitää taas näyttää lukemattomia muunlaisia kuvia, jotta terminaattorit taas unohtuisivat, nauraa Roos ja jatkaa sitkeästi ihmisten ohjaamista pois väärillä urille johtavien kuvien käytöstä.
– Onhan tämä toisaalta ymmärrettävää. Eihän kukaan meistä aikuisista ole koulussa tekoälyä opiskellut, eikä sitä nykyäänkään kouluissa laajasti opeteta, toteaa Roos.
Kliseiset kuvat ovat haitallisia
Kliseiset kuvat tekoälystä johtavat Roosin mukaan ajatukset väärille urille, mistä voi seurata paljonkin haittaa.
– Kliseiset kuvat estävät näkemästä, kuinka tekoälyä jo käytetään lähes kaikkialla. Tekoäly muokkaa elinympäristöämme, se vaikuttaa hallinnossa, politiikassa ja vapaa-ajalla, se vaikuttaa siihen, miten kohtaamme toisemme tai emme kohtaa, sanoo Roos.
Kuvat humanoideista voivat työntää pois potentiaaliset tekoälyn asiantuntijat ja ihmiset, joiden ääni pitäisi kuulua keskustelussa tekoälystä.
– Jos kuvat ovat aina vaan aivoja virtapiireineen, niin tällainen kuvasto sulkee pois kaikki muut ihmiset paitsi ne, jotka tykkäävät virtapiireistä. Scifi-kuvasto herättää paljon antipatioita. Esimerkiksi vaimoni kääntää heti kanavaa, jos näkee scifiä. Hän on lääkäri ja juuri vaikkapa lääkärien toivoisi tekoälystä kiinnostuvan”, sanoo Roos.
Roos nostaa esille myös lainsäädännön ja muistuttaa, että tekoälyyn liittyvän lainsäädännön on oltava ajan tasalla.
– Poliitikotkin ovat ihmisiä ja heillä on samanlaisia väärinkäsityksiä kuin muillakin. Jos poliitikko ajattelee, että tekoäly on futuristinen ilmiö ja miettii, että mitä jos joskus sellaista tekoälyä saataisiin aikaiseksi, niin mitä minun sitten pitäisi tehdä, niin tämä on todella huono tapa lähteä lainsäädäntötyön, koska tekoäly on ollut jo ainakin kymmenen vuotta merkittävä muutosvoima yhteiskunnassamme.
Kansainvälistä yhteistyötä tekoäly-kuvaston muuttamiseksi
Roos ei ole ajatuksineen yksin. Viime vuonna perustettu yhteenliittymä Better images of AI vaatii laajalla rintamalla parempia kuvia tekoälystä kertoviin juttuihin, sellaisia, joissa olisi mukana myös tekniikkaan liittyvä inhimillinen puoli, ja jotka kuvaisivat tekoälyn toimintaa realistisemmin.
Better images of AI –hankkeessa on mukana monia arvovaltaisia tahoja, kuten BBC:n tutkimusosasto, Alan Turing -instituutti sekä muita tutkimuslaitoksia, kansalaisjärjestöjä ja yliopistoja. Myös Suomen tekoälykeskus FCAI on liittynyt hankkeeseen.
– Tämä hanke vastaa täydellisesti myös FCAIn tavoitteita. Haluamme parempia tekoälykuvia, jotta monet erilaiset ihmisryhmät kiinnostuisivat tekoälystä, ymmärtäisivät sitä laajemmin ja osallistuisivat keskusteluun tekoälystä, sanoo Roos.
Better images of AI -yhteistyöllä ei tavoitella voittoa, vaan tarkoitus on tutkia, luoda, kuratoida ja tarjota parempia kuvia tekoälystä. Ryhmän sivustolle on kerätty ehdotuksia paremmista kuvituskuvista. Samalla toivotaan, että kuvien tekijät eri puolilla maailmaa alkaisivat myös itse tuottaa kuvia, jotka paremmin vastaisivat todellisuutta, jossa elämme.
Tekoälyaiheiden kuvittaminen ei toki aina ole helppoa, mutta Roos antaa perussäännöksi sen, että kuvissa tulisi olla ihmisiä. Hän vertaa tekoälyn kuvittamista talousuutisten kuvittamiseen.
– Tekoäly on abstrakti aihe kuten talous, mutta ei talousjuttujakaan aina kuviteta rahalla ja käppyröillä, vaan kuvaa mietitään uutisen sisällön kautta, keitä ihmisiä se koskettaa ja miten asia näkyy ihmisten arjessa. Samaa sääntöä voi käyttää kun kuvitetaan tekoälyjuttuja.
Entä toimittajat, ovatko he jo löytäneet parempia tekoälykuvia?
– Ovat, ainakin minua haastattelevat. Aina ennen kuin annan haastattelun tekoälystä jollekin tiedotusvälineelle sanon, että ei sitten mitään terminaattorien kuvia tai muuten en enää anna haastatteluja, nauraa Roos.
Tekoälyn opetusta kaikelle kansalle
Teemu Roosilla on monta rautaa tulessa tekoälyyn liittyvissä koulutuksissa. Roos on suositun Elements of AI -verkkokurssin vastuuopettaja. Kurssi on keskeinen osa Suomen tekoälystrategiaa, jossa tekoäly kuuluu kaikille. Verkkokurssilla on jo yli 820 000 opiskelijaa eri puolilla maailmaa.
Roos johtaa myös tekoälyn opetusta Suomen tekoälykeskuksessa FCAIssa. Akateemisen maailman lisäksi Roosia kiinnostaa kouluopetus Suomessa. Hän johtaa Tekoäly ja lapset –hanketta, joka vie tekoälyn opetusta alaluokille.
Mutta palataan vielä niihin tekoälykuviin. Miltä se tekoäly nyt oikeasti näyttää?
– Ihmisiltä, joko niiltä, jotka ovat kehittämässä tekoälyä tai niiltä, joiden elämään se vaikuttaa. Tässä tietenkin on tärkeää myös se, että minkä näköisiä ne ihmiset ovat, että ne eivät esimerkiksi ole kaikki minun näköisiäni.