Tarvitseeko tekoäly kansainvälisiä sääntöjä? Nämä kolme asiaa EU:n ehdotuksesta tekoälyn sääntelemiseksi tulisi tietää

Tekoälyä ei koske mikään oma lainsäädäntö Suomessa tai Euroopan unioniossa. Nyt Euroopan komissio on tehnyt ehdotuksen tekoälyn sääntelemiseksi. Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo kertoo, mitä ehdotuksesta tulisi tietää – ja miksi se on tärkeä.

Helsingin yliopiston julkisoikeuden professori Susanna Lindroos-Hovinheimo listasi kolme asiaa, jotka sinun kannattaa tietää ehdotetusta tekoälylainsäädännöstä:

1. Sääntely kohdistuu tekoälytuotteisiin

Komissio näkee sääntelyn ennen kaikkea tuotesääntelynä. Lainsäädännöllä on tarkoitus rajoittaa niitä järjestelmiä, joita saadaan käyttää EU:n sisämarkkinoilla ja tuoda tänne. Tarkoituksena on lisätä kansalaisten luottamusta tuotteisiin eli tekoälyjärjestelmiin EU:n sisällä sekä luoda mahdollisimman toimivat ja vapaat sisämarkkinat.  

Toisin kuin paljon puhuttu tietosuoja-asetus GDPR (General Data Protection Regulation), tekoälyn sääntely ei lähde ihmisten oikeuksista tai niiden turvaamisesta – se on kuitenkin yksi osa pakettia.

2. Sääntely perustuu riskeihin

 Lainsäädännössä tekoälyjärjestelmät jaettaisiin kiellettyihin, korkean riskin ja matalan riskin järjestelmiin. Määrittely tapahtuisi sen mukaan, millaisia haittoja nämä järjestelmät aiheuttavat yksilöille ja yhteiskunnalle.

Kiellettyihin järjestelmiin kuuluvat ehdotuksen mukaan esimerkiksi järjestelmät, jotka muokkaavat ihmisen käyttäytymistä haitallisella tavalla, käyttävät hyväksi jonkin ryhmän heikkoutta tai jotka pisteyttävät ihmisiä.

Korkean riskin järjestelmiin kuuluvat esimerkiksi liikenneinfrastruktuurit, turvallisuuteen liittyvät komponentit (mm. robottikirurgia) ja julkisen hallinnon järjestelmät, joilla on ihmisille suuri merkitys.

Suurin osa sääntelystä koskisi korkean riskin järjestelmiä. Niille komissio ehdottaa tiettyjä vaatimuksia, jotka järjestelmien tulee täyttää. Muuten niitä ei voitaisi kehittää EU:n markkinoille.

3. Yhdet tekoälysäännöt koko Euroopan unioniin

Uudet säännöt olisivat sitovia sellaisenaan koko Euroopan unionin alueella. Tämä johtuu siitä, että komissio ehdottaa lainsäädäntöä nimenomaan asetuksen muodossa.  

EU:n jäsenvaltioille ei jäisi juurikaan omaa lainsäädäntövaltaa, eli käytännössä koko tekoälyyn liittyvä ala olisi jatkossa EU-lainsäädännön alaista.  

Tavoite on, että samat säännöt soveltuisivat tekoälyyn kaikissa jäsenmaissa, jolloin myös tuotteiden valvonta olisi helpompaa. Komissio näkee siis tulevaisuuden, jossa olisi vain yhdet yhteiset tekoälyn markkinat koko Euroopan unionin alueella. 

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Komission ehdotus on vasta ehdotus. Sitä käsitellään tavanomaisessa EU:n lainsäädäntöprosessissa. Tämän jälkeen kaikki jäsenmaat neuvottelevat vielä sääntöjen sisällöstä. Myös EU:n parlamentin on hyväksyttävä asetus ennen kuin se voi astua voimaan.

Katso video: tekoälylainsäädännön sisältö ja oikeudellinen tausta
Ihmisten tekoäly -ohjelmasarja Tiedekulmassa 21.-30.9.2021

Tarvitsemme tekoälyn lukutaitoa toimiaksemme reilusti datan ja algoritmien maailmassa. Avaa aapisesta uusi sivu ja tule Tiedekulmaan oppimaan, mitä tekoälystä ja algoritmeistä tulisi ymmärtää ja miksi meidän jokaisen tulisi osata lukea dataa.

 

TUTUSTU OHJELMASARJAAN