GenAI-työkalujen mahdollisuudesta parantaa ohjelmistokehittäjien tuottavuutta on keskusteltu laajasti, mutta konkreettinen näyttö on vielä vähäistä. Reaktorin ja Helsingin yliopiston tutkimus pyrkii paikkaamaan tämän aukon konkreettisilla löydöksillä GenAI-työkalujen vaikutuksista ohjelmistokehityksen tuottavuuteen.
– Meillä Suomessa tehdään maailmanluokan ohjelmistokehitystä. Kun tekoälyn täysi potentiaali saadaan hyödynnetyksi tässä työssä, se voi nostaa Suomen tuottavuuden ja kilpailukyvyn uudelle tasolle. On hienoa olla etujoukoissa tuomassa uudenlaista konkretiaa tuottavuuskeskusteluun ja uutta tietoa yritysten hyödynnettäväksi, sanoo Reaktorin toimitusjohtaja Pekka Horo.
– Tekoälyyn ja tuottavuuteen liittyvän tutkimuksen haasteena on aiemmin olleet kuvitteelliset ja todellisesta kehittäjätyöstä irralliset tutkimusasetelmat. Nyt on aika lopettaa spekulointi GenAI:n vaikutuksista ohjelmistokehitykseen ja unohtaa tuulesta temmatut tuottavuusluvut. Me viemme tekoälyn tuottavuuden tutkimisen oikeisiin yrityksiin mittareilla, joilla havainnoidaan todellista vaikutusta ohjelmistokehitykseen. Vain tällä tavalla voidaan selvittää GenAI-työkalujen ja tekoälyavustajien käytön todelliset vaikutukset ohjelmistokehitykseen ja auttaa yrityksiä hyödyntämään GenAI:ta tehokkaammin, sanoo Mikael Kopteff, Reaktorin johtava teknologiakonsultti.
Reaktorin ja Helsingin yliopiston tutkimus kartoittaa, millaisia hyötyjä ja haasteita tekoälyä hyödyntävät työkalut tuovat erilaisiin ohjelmistokehitystiimeihin, joissa voi olla sekä kokeneita että vasta uraansa aloittavia kehittäjiä. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida, miten tekoälyyn pohjautuvat työkalut vaikuttavat tuottavuuteen mutta myös työn laatuun ja kehittäjäkokemukseen.
– Tekoälypohjaiset työkalut ovat nopeasti vakiinnuttamassa asemansa ohjelmistokehityksen arjessa ja ne muuttavat perusteellisesti ohjelmistokehittäjien työskentelytapoja. Helsingin yliopiston ja Reaktorin tutkimusyhteistyö on ainutlaatuinen mahdollisuus tarkastella modernien työkalujen käyttöönottoa sekä niiden todellisia vaikutuksia käytännön ohjelmistotyöhön eri yrityksissä, sanoo yliopistotutkija Petri Kettunen Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta.
– Pyrimme tuottamaan uutta, näyttöön perustuvaa tietoa, jonka avulla yritykset voivat entistä paremmin hyödyntää tekoälyä ohjelmistokehityksessään ja tehdä siitä entistä tuottavampaa. Tämä tukee myös tekoälysovellusten vastuullista ja kestävää tuomista osaksi ohjelmistokehitystä. Tutkimuksessa tehtävät reaalimaailman mittaukset ja havainnot oikeissa yrityksissä auttavat meitä myös tunnistamaan tärkeitä jatkotutkimustarpeita, sanoo professori Tomi Männistö Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen osastolta.
Lisätietoja tutkimuksesta
Reaktorin ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa arvioidaan GenAI-työkalujen, kuten GitHub Copilotin ja ChatGPT:n, vaikutuksia ohjelmistokehityksen tuottavuuteen tunnustettuja mittareita, kuten DORA-mittaristoa, käyttämällä. Tutkimus keskittyy yrityksiin, joiden ohjelmistokehitystiimit eivät ole vielä ottaneet käyttöön tekoälytyökaluja laajasti. Tämä avaa ainutlaatuisen mahdollisuuden mitata työkalujen vaikutuksia todellisessa ohjelmistokehitysympäristössä. Osa tutkimuksesta mahdollistetaan Business Finlandin Reaktorille myöntämän rahoituksen avulla.
Osallistu tutkimukseen
Reaktor ja Helsingin yliopisto kutsuvat mukaan tutkimukseen yrityksiä, joissa työskentelee ohjelmistokehitystiimejä ja jotka ovat kiinnostuneita parantamaan ohjelmistokehityksen tuottavuutta tekoälyllä. Lisätietoja tutkimuksesta ja siihen osallistumisesta (englanniksi)