Tietojenkäsittelytieteen professori Hannu Toivonen on toiminut asiantuntijana erityisesti tekoälyn ja laskennallisen luovuuden asioista. Häntä on haastateltu aiheesta esimerkiksi televisioon ja radioon. Nyt häneltä on julkaistu aiheesta yleistajuinen teos Mitä tekoäly on – 100 kysymystä ja vastausta (Teos 2023).
– Tekoälyä koskevalle tiedolle näyttää nyt olevan tarvetta. Koetan kirjalla avata kiinnostavia ja tärkeitä kysymyksiä suurelle yleisölle sekä korjata joitain ennakkoluuloja ja väärinkäsityksiä, Toivonen sanoo.
Aiheet ovat universaaleja, mutta Toivoselle oli tärkeää tehdä kirja nimenomaan suomen kielellä suomalaiselle yleisölle.
– Tiedekirjan olisin kirjoittanut englanniksi, mutta kansantajuinen teos on nähdäkseni parasta kirjoittaa omalla äidinkielellään, silloin ilmaisu on vivahteikkaampaa. Tein kirjan suomalaisen tekoälylukutaidon edistämiseksi, ja uskon sen tapahtuvan paremmin suomalaisella kuin käännösteoksella, hän sanoo.
Kirja on kirjoitettu yleistajuisesti, pelkistetysti eikä teknisesti. Numeroitu rakenne sallii, että selailu on helppoa, aiheesta ja kysymyksestä toiseen.
– Tekoäly on laaja alue, josta kirja on vain pintaraapaisu. Lukijaystävällisyyden nimissä en edes pyri kaikenkattavuuteen, sillä silloin pitäisi tehdä kokonainen kirjasarja ja sekään ei riittäisi, Toivonen sanoo.
– Sen sijaan olen poiminut kirjaan 100 aihetta, joista olen itse halunnut kirjoittaa suomalaisille. Tavoitteeni on antaa monipuolinen kuva kentästä, ja siksi olen valinnut mukaan mahdollisimman erilaisia kysymyksiä.
Tekoälymallit tulleet yleisön kokeiltaviksi
Toivonen aloitti kirjan kirjoittamisen kesällä 2022, mutta sen jälkeen keskustelu aiheesta on mullistunut. Kielimallit kuten ChatGPT, ja esimerkiksi kuvan generointi ovat tulleet laajasti kuluttajien saataville
– Lähes kenen tahansa on nyt helppo päästä käyttämään sellaisia tekoälyohjelmia, joita ei tovi sitten ollut tutkijoidenkaan käytettävissä, Toivonen sanoo.
Hänellä on itsellään pitkä tausta tekoälyn luovuuden tutkimuksessa. Parhaillaan tekoälyn käyttö luovan työn tekemiseen on aiheuttanut esimerkiksi Hollywoodin käsikirjoittajien lakkoilua.
– On uusi asia, että tekoäly tulee luovan työn tontille. Kuitenkin automaatio on mullistanut työn tekemistä jo vuosisatoja, joten kyseinen työtaistelu ei ole ensimmäinen lajissaan, Toivonen sanoo.
On arvioitu, että jopa neljäsosa työpaikoista vaihtuu tekoälyn kehityksen myötä.
– Ihmistä ei voi kuitenkaan kokonaan korvata. Tekoälyohjelmia kehittämään ja käyttämään tarvitaan ihmistä, joka ymmärtää ja näkee isomman kontekstin.
Tiettyjä väärinkäsityksiä toistuu
Toivosen mukaan tekoälykeskusteluissa esiintyy myös sensaatiohakuisuutta. Tämä voi aiheuttaa vääriä mielikuvia tekoälyn itsenäisyydestä.
– Tekoäly ei esimerkiksi ”urki salasanoja”, kuten lehtijutun otsikossa sanotaan, vaan ihmiset käyttävät tietokoneohjelmia salasanojen urkkimiseen. Usein annetaan ymmärtää, että tekoälyohjelma olisi itse aktiivinen toimija, vaikka näin ei ole, hän sanoo.
Kun tekoäly näyttää tekevän samoja asioita kuin ihmiset, syntyy harha, että se ajattelisi kuin ihminen.
– Esimerkiksi kieli on ihmisten tapa välittää ajatuksia toisilleen. Kieltä käyttävä kone synnyttää tunteen, että silläkin olisi ajatuksia välitettäväksi, vaikka sen toiminta perustuisi tilastollisiin kielimalleihin ilman sanojen merkityksiä, sanoo Toivonen.
– Samoin kuvien automaattinen tuottaminen annetusta aiheesta voi synnyttää käsityksen, että ohjelma ymmärtää tuottamiensa kuvan sisällön.
Yleinen harhaluulo liittyy Toivosen mukaan siihen, että tietokoneohjelmat olisivat puolueettomia ja neutraaleja.
– Tietokoneohjelma heijastelee aina tekijänsä arvoja, koneoppimisen tapauksessa myös opetusaineistonsa arvoja ja asenteita. On paljon esimerkkejä, joissa tekoälyohjelma on toiminut esimerkiksi syrjivästi.
Periaatteet eivät muutu hetkessä
Koska kirja käsittelee tekoälyä eri näkökulmista, Toivonen on keskustellut sen sisällöistä muiden alojen asiantuntijoiden kanssa.
– On ollut mielenkiintoista perehtyä esimerkiksi tietoisuutta, kieltä, lakeja ja valtaa koskeviin kysymyksiin. Kiitos kollegoille tuesta, toivottavasti yksinkertaistukseni kirjassa eivät oio liikaa mutkia, hän sanoo.
Vaikka tekoäly etenee isoilla harppauksilla, Toivonen uskoo, että kirja säilyy ajankohtaisena vielä vuosia.
– Kirja käsittelee periaatteita ja käsitteitä, ei yksittäisiä ohjelmia tai teknologioita. Periaatteet vanhenevat hitaammin, mutta uusia kysymyksiä voi toki nousta nopeasti. Sitten pitäisi tehdä Seuraavat 100 kysymystä, hän pohtii.
Kirjan julkaisutilaisuus järjestetään 13.10. Tiedekeskus Heurekassa