Ethics of AI -verkkokurssi aukeaa suomeksi ja ruotsiksi 23. marraskuuta Valtiovarainministeriön Tietopolitiikka-seminaarin yhteydessä. Helsingin yliopiston kurssi auttaa julkishallintoa, yrityksiä ja kansalaisia ymmärtämään, mitä tekoälyn eettinen käyttö tarkoittaa ja mitä se vaatii niin yhteiskunnalta kuin yksilöltä. Kurssi on tehty yhteistyössä Helsingin, Amsterdamin ja Lontoon kaupunkien sekä valtiovarainministeriön kanssa.
Kun tekoälyä käytetään yhä enemmän kansalaisia koskevan päätöksenteon tukena, korostuvat uudenlaiset kysymykset, joihin kurssi on suunniteltu antamaan selvyyttä. Mitä eettisiä näkökohtia erilaisten tekoälyjärjestelmien käyttäjien ja kehittäjien on otettava huomioon? Mitkä ovat eettiset sudenkuopat, kun käsitellään esimerkiksi ihmisten terveyttä koskevia tietoja? Miten tietojamme käytetään? Kuka on vastuussa koneiden tekemistä päätöksistä? Kuinka käyttää kasvojentunnistusta eettisesti?
Kurssin sisällöstä vastaava lehtori Anna-Mari Rusanen muistuttaa, että algoritmien, ja ylipäänsä älykkäiden teknologioiden, etiikka on vielä muotoutumassa ja ylipäänsä koko keskustelu älykkäiden teknologioiden yhteiskunnallisesta arvioinnista hakee vielä suuntaa.
– Uusia esimerkkejä eettistä arviointia vaativista tilanteista syntyy joka päivä. Siksi on keskeistä, että kehitetään kykyä arvioida periaatteita, joilla sovellusten käytön hyväksyttävyyttä punnitaan, toteaa Rusanen.
Rusanen on tekoäly- ja kognitiontutkimukseen erikoistunut tieteenfilosofi. Hän tutkii älykkäiden järjestelmien tiedonkäsittelyä sekä tekoälykehityksen eettisiä ja yhteiskunnallisia seurauksia. Rusanen
– Tekoälyn etiikassa ei ole kyse vain teknologian eettisen hyväksynnän arvioinnista, vaan aiheesta on muodostunut myös kysymys politiikasta, rahasta ja vallasta. Mitä enemmän ne kietoutuvat osaksi tekoälykehityksen päämääriä, sitä kipeämmin tarvitsemme keskustelua kehityksen tavoitteista, Rusanen sanoo syksyllä 2021 ilmestyneessä Älykäs huominen -kirjassa (Gaudeamus).
Verkkokurssi koostuu seitsemästä osasta: tekoälyn etiikan määrittely, hyväntahtoisuuden ja ei-haitallisuuden periaatteet, vastuullisuus, läpinäkyvyys, ihmisoikeudet, oikeudenmukaisuus ja tekoälyn etiikka käytännössä. Luvut sisältävät luettavaa ja tehtäviä.
Hankekumppanit ovat tarjonneet kurssia varten käytännön tapauksia. Esimerkiksi Helsingin kaupungilta on esimerkkitapaus, joka keskittyy tekoälyn käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä kaupunkilaisten terveysriskien ennustamisessa. Valtiovarainministeriön esimerkissä pohditaan puolestaan suosittelualgoritmien hyödyntämistä julkisten palvelujen tarjoamisessa.
Ethics of AI -kurssin suorittaminen ei vaadi koodaustaitoja tai erityistä teknologista asiantuntemusta. Yliopistolla on myös ilmainen online-peruskurssi – Elements of AI – joka antaa yleiskatsauksen tekoälyn periaatteisiin. Marraskuussa Elements of AI voitti kansainvälisen suunnittelupalkinto German Design Awardin Erinomaisen viestintäsuunnittelun (Verkko) -kategoriassa (Excellent Communications Design – Web).
Helsingin yliopiston uusi MOOC-keskus aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa. Keskuksen tarkoitus on tuoda jatkuvuutta ja suunnitelmallisuutta Helsingin yliopiston avoimeen verkko-opetukseen. Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriö on lähestynyt uhkaavaa osaamisvajetta hankkeilla, joissa yliopistot tarjoavat ICT-alan täydennyskoulutusta avointen verkkokurssien kautta.