Ihmiskorvaan kuulumaton ultraääni saa asioita lentämään, juoksuttaa nesteitä pitkin muodostamiaan kouruja ja louhii kultaa jätteistä. Salmen mukaan emme vielä edes ymmärrä sen kaikkia mahdollisuuksia. Ultraäänestä tulevat ensimmäisenä mieleen sikiöistä otetut kuvat tai lepakoiden tapa havainnoida ympäristöään lentämällä pimeässä.
Helsingin yliopiston elektroniikan ja teollisen fysiikan professori
— Ultraääni ei ole vain havaintotyökalu. Sen avulla voidaan vaikuttaa ympäristöön myös suoraan.
Helsingin yliopiston elektroniikan laboratoriossa Salmi onkin saanut esineitä lentämään ja kääntymään hallitusti ilmassa ultraääntä käyttäen. Tätä kutsutaan akustiseksi levitaatioksi.
Ultraäänellä on myös luotu näyttö piirtämällä ääniaalloilla veden pintaan.
Kiinnostava avaus on myös ultraääneen pohjautuva 3D-tulostaminen, jossa ei tarvita liikkuvaa tulostuspäätä tai korkeaa lämpötilaa. Tulevaisuudessa se saattaa jopa mahdollistaa biomateriaalin tulostamisen suoraan kehon sisälle ilman leikkausta.
— Olen kutsunut ääniaaltoja näkymättömiksi käsiksi. En usko, että olemme vielä ollenkaan ymmärtäneet ultraäänen kaikkia mahdollisuuksia.
Kullankaivuuta elektroniikkajätteestä
Helsingin yliopistolla fysiikkaa tutkitaan monin tavoin. Salmen johtama elektroniikan laboratorio on niistä käytännönläheisimpiä. Tietyllä tapaa se muistuttaa melkoista keksijän pajaa. Suurin osa tutkimusideoista rakennetaan täällä omin voimin toimiviksi prototyypeiksi asti.
Käytännönläheisyys näkyy myös laboratorion saavutuksissa. Tieteellisten tulosten lisäksi laboratoriolla on pitkät perinteet tutkimuksen pohjalta syntyneissä spin-off yrityksissä.
Salmen tutkimusten pohjalta yritysmaailmaan ovat siirtyneet ääniaalloilla hiuksen sadasosan paksuisten nanokuitujen kehruuta kehittävä
Parhaimmillaan Salmella on myös meneillään uusi kaupallistamishanke, josta saattaa vielä syntyä yhtiö.
Hanketta on nyt esitelty Slushissa kahtena vuonna, ja se on herättänyt mielenkiintoa sekä kansallisesti että kansainvälisesti.