Alle gramman painoiset minilennokit maatuvat, kun ne ovat suorittaneet tehtävänsä

Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 2/2026.

Luontoa on kätevä seurata pienillä lennokkiroboteilla, joita voi heitellä tuulen vietäväksi kuin koivun siemeniä. Ongelma on, että alas pudotessaan nestekide-elastomeereista tehdyt lennokit eivät maadu.

Helsingin yliopiston polymeerikemian apulaisprofessori ryhmä kehittää lennokkeihin vaihtoehtoista materiaalia. Niin sanotut muotomuistopolymeerit hajoavat laskeuduttuaan rasvahapoiksi ja hiilidioksidiksi.

— Materiaali on aika samanlaista kuin pillimehujen biohajoavat pillit, Bao sanoo.

Laajeneminen auttaa ylemmäs

Alle sentin pituisissa ja alle gramman painoisissa lennokeissa ei ole moottoria. Ennen matkaan lähettämistä ne puristetaan kasaan, jolloin ne laajenevat ilmassa ja saavat uutta nostetta.

Lennokkien ominaisuuksia voi muotoilla niin, että ne reagoivat valon tai ilmankosteuden muutoksiin ja muuttavat lentorataansa haluttuun suuntaan.

Tampereen yliopistossa apulaisprofessori Hao Zengin ryhmä kehittää lennokkien rakennetta ja aerodynamiikkaa, kun taas Baon vastuulla on materiaali.

Sensoreiden pesä

Tutkijoiden ajatus on, että maatuvien minilennokkien sisään voisi tulevaisuudessa laittaa sensoreita, jotka havainnoisivat esimerkiksi ilmankosteutta, lämpötilaa tai saasteita.

— Lennokin pitää kestää sisäiset muodonmuutokset ja suojella elektroniikkaa sisällään. Toisaalta niiden pitää pysyä mahdollisimman hyvin ilmassa, Bao kuvailee.

Yinyin Baon ja Hao Zengin tutkimusryhmät saivat biohajoavien ja ympäristöön sopeutuvien lentolaitteiden tutkimukseen.

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.