Vammaiset maailman onnellisimmassa maassa — yhteiskunnan rakenteita on korjattava vammaisten syrjinnän ja köyhyyden lopettamiseksi

Apulaisprofessori Hisayo Katsui tapasi vaikeasti vammaisia ihmisiä ensi kertaa teini-iässä. Nuo vuoriseudulle lähelle Hiroshimaa eristetyt ihmiset synnyttivät halun vaikuttaa yhteiskuntaan.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2022. YK:n kansainvälistä vammaisten päivää vietetään 3.12.

On palattava Hiroshimaan, vuoteen 1989. Kun 14-vuotiaan Hisayo Katsuin opettaja kysyi, kuka lähtisi hänen kanssaan käymään kaukana vuorella sijaitsevassa laitoksessa, Katsui ilmoittautui heti mukaan.

Kokemus viitoitti tien hänen loppuelämälleen.

— Tapasin ensimmäistä kertaa syvästi kehitys- ja monivammaisia ihmisiä. Oli iso shokki huomata, että he elävät suljetussa laitoksessa ja etten sen takia ollut aiemmin tavannut heitä.

Nuori alkoi ymmärtää kohdanneensa jotakin tärkeää, ilmiön, joka vaatisi yhteiskunnallisten rakenteiden muuttamista ja työtä tasa-arvon hyväksi. 

Suomeen Katsui saapui ensi kertaa vaihto-opiskelijaksi Tampereelle. Vuosituhannen vaihteessa hän palasi aloittamaan väitöstyötään. Yhteiskuntapolitiikan väitöskirja valmistui Helsingin yliopistossa vuonna 2005.

Vaikka Suomi on tunnettu kansainvälisen onnellisuuskisan priimuksena, hyvinvointivaltiossa on ainakin yksi kipupiste.

— Monet vammaiset ihmiset kokevat köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjintää arjessaan myös Suomessa.

Apulaisprofessori Katsui viimeistelee juuri aihetta ruotivaa kirjaansa Disability in the happiest country in the world, vammaisuus maailman onnellisimmassa maassa. 

Ajoitus on hyvä: vammaispalvelulaki on nyt uudistumassa. Jatkossa päämääränä on palvella jokaista yksilöllisen tarpeen mukaan. Yhtenä tavoitteena on kannustaa mahdollisimman moni työelämään — ja avartaa asenteita. Eläkepäätös ei ole ainoa ratkaisu toimeentuloon.

Valtio on myös käynnistänyt kuurojen ja viittomakielisen yhteisön kanssa totuus- ja sovintoprosessin, jossa käsitellään ihmisoikeusloukkauksia kuten pakkosterilisaatioita ja avioliittorajoituksia.

— Jos haluamme yhdenvertaisempaa ja oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta, jotain pitää tehdä radikaalisti eri tavalla.

Hisayo Katsui palaa oivallukseen, jonka koki kantaessaan lautasia ja pyyhkeitä laitoksessa lähellä Hiroshimaa.

— Koko yhteiskunnan pitäisi olla muutoksessa mukana.

Jokainen meistä on osa vammaisuuden ilmiötä.

 

Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.