Vapaata liikkuvuutta poikkeuksellisesta näkökulmasta lähestyvä tutkimus nostaa esiin EU:n liikkuvuuspolitiikan ristiriidat ja näiden ristiriitojen rapauttavat seuraukset nuorten työurille, tulevaisuuden näkymille ja jopa terveydelle. Helsingin yliopiston väitöstutkimuksessa on tarkasteltu tilanteita, joissa nuoret yliopistokoulutetut eurooppalaiset muuttavat toiseen EU-maahan tavoitteenaan löytää koulutustaan, osaamistaan ja kutsumustaan vastaavaa työtä, mutta päätyvätkin ehdoiltaan heikkoihin ja lyhytaikaisin työsuhteisiin.
Tutkimuksessa kerättiin harvinainen aineisto aiheesta, jota on aiemmin tutkittu vähän. Väitöstä varten haastateltiin Brysseliin Suomesta, Tanskasta, Italiasta ja Espanjasta muuttaneita korkeakoulutettuja nuoria aikuisia.
- Hätkähdyttävintä haastateltavien kertomuksissa oli kaikille elämän osa-alueille levittäytyvä epävarmuus. Moni nuorista aikuisista kertoo sinnitelleensä kuukausia tai jopa vuosia jaksamisensa äärirajoilla ja vailla varmuutta toimeentulostaan, väitöskirjatutkija Anna Simola sanoo.
Työntekijöiden hyväksikäyttö voi yllättää pohjoismaalaiset
Tutkimus nostaa esiin, kuinka työnantajat käyttävät hyväkseen työhönsä intohimoisesti suhtautuvien nuorten joustavuutta ja valmiutta työskennellä pienellä tai jopa olemattomalla palkalla. Nuorten työntekijöiden hyväksikäyttö saattaa yllättää varsinkin pohjoismaalaiset liikkujat, joiden kotimaassa käytännöt eivät välttämättä ole yhtä raadollisia.
Eräs suomalaisista haastateltavista kuvasi kokemustaan kansainvälisen työnantajan palveluksessa näin: ”Menin koko ajan pätkäsopimuksella, että se oli tietysti jatkuvasti semmosta että me voidaan heittää sut ulos jos sä et performoi… et sun pitää koko ajan tehdä tosi, tosi täysillä ja yli omien rajojesi tavallaan.”
EU-kansalaiset saaneet määräyksen poistua maasta
Myös EU-kansalaisten oikeuksien ehdollisuus yllättää monet nuoret liikkujat. Vapaa liikkuvuus on vuosikymmeniä ollut yksi EU-kansalaisten parhaiten tuntemista ja eniten arvostamista oikeuksista. Vapaan liikkuvuuden kansalliset käytännöt ovat kuitenkin muuttuneet merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana.
Väitöstutkimuksen mukaan lukuisat EU-maat ovat alkaneet tulkita EU-lainsäädäntöä aiempaa rajoittavammin. Pidempiaikaiseen oleskeluun vaaditaan nykyään useammin vakaa työpaikka ja toimeentulo. Belgiassa tuhannet EU-kansalaiset ovat saaneet määräyksen poistua maasta, koska he eivät ole pystyneet esittämään kriteerit täyttävää työsopimusta. Sosioekonomisen aseman korostuminen oikeuksien kriteerinä tarkoittaa, että nuoret ovat erityisen alttiita joutamaan näiden käytäntöjen kohteeksi.
- Vaikka karkotettujen joukossa Itä- ja Etelä-Euroopasta muuttaneet ovat yliedustettuina, haastateltujeni joukossa on myös suomalaisia, jotka oli määrätty poistumaan maasta elleivät he löytäisi työtä kolmen kuukauden sisällä, Simola kertoo.
Poistumismääräyksen saaneet ja viranomaisia karkotuksen pelossa vältelleet henkilöt elivät vailla lakisääteistä asemaa ja sosiaaliturvaa. Tämä oli omiaan kaventamaan entisestään heidän mahdollisuuksiaan etsiä toiveitaan vastaavaa työtä. Monet ottivatkin vastaan ’mitä tahansa’ työtä sen sisältöön tai työehtoihin katsomatta. Liikkuvuuspolitiikka ristiriidassa käytännön kanssa Tutkimuksen mukaan jäsenmaiden harjoittama politiikka rikkoo periaatetta, jonka mukaan kaikkien EU-kansalaisten tulisi voida kilpailla eurooppalaisilla työmarkkinoilla tasavertaisista lähtökodista.
- Samalla se on voimakkaassa ristiriidassa myös EU:n virallisen liikkuvuuspolitiikan kanssa, joka kannustaa nuoria EU-kansalaisia hyödyntämään liikkuvuusmahdollisuuksia ’työllistettävyytensä’ nimissä. EU-liikkuvuuden rankka todellisuus paljastuukin usein vasta paikan päällä, Simola toteaa.
Koulutettujen nuorten työntekijöiden asema eurooppalaisilla työmarkkinoilla on pitkään ollut vaikea. Tutkimus käy läpi, millaisista syistä kunnianhimoiset nuoret EU-kansalaiset mukautuvat ankariin työskentely- ja elinolosuhteisiinsa, ja millaisia seurauksia tällä on heidän työurilleen ja hyvinvoinnilleen.
************************************
YTM Anna Simola väittelee 23.6.2021 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöskirjan otsikko on Passionate Mobile Citizens or Precarious Migrant Workers? Young EU Migrants, Neoliberal Governance and Inequality within the Free Movement Regime. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Live stream https://helsinki.zoom.us/j/64071513368 Vastaväittäjänä on professori Bridget Anderson, University of Bristol, ja kustoksena on professori Sirpa Wrede Helsingin yliopistosta. Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/330519.
Väittelijän yhteystiedot:
Anna Simola
anna.simola@helsinki.fi
Puh. +324 88908872