Hankkeessa kehitetään osallistavia menetelmiä sosiaalityöhön, jota tehdään erityisen haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden parissa, kun asiakkaiden äidinkieli on jokin muu kuin ruotsi, suomi tai saame.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa SOSKIELI-nimisessä hankkeessa keskitytään neljään asiakasryhmään: lapsiperheisiin, perheisiin, joissa on vammaisia lapsia, nuoriin ja yli 65-vuotiaisiin. Tavoitteena on, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa, käytännön sosiaalityössä, hyvinvointijärjestöjen toiminnassa ja yliopistojen opetuksessa. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii sosiaalipolitiikan dosentti Camilla Nordberg Åbo Akademista. Helsingin yliopistossa hankkeesta vastaa yliopistotutkija Meri Kulmala, joka toimii myös Helsinki Inequality Initiativen – INEQ:n johtajana.
Yhteistyö kielellisen haavoittuvuuden kysymysten parissa on saanut alkunsa INEQ:n verkostoista syntyneestä epämuodollisesta, mutta aktiivisesti toimivasta Satakieli-verkostosta, jonka jäsenet ovat kiinnostuneet suomalaisen hyvinvointivaltion ja sen instituutioiden kielellisen saavutettavuuden tutkimuksesta ja kehittämisestä.
– Tämä aihepiiri on erityisen ajankohtainen ja merkityksellinen, sillä kielellinen monimuotoisuus on tärkeä poliittinen teema sekä Suomessa että koko maailmassa, kertoo hankkeen vastaava tutkija Camilla Nordberg.
Hankkeessa tarkastellaan monikielisyyttä sosiaalityössä teorian ja käytännön tasolla Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla.
– Vaikka sensitiivisyys kielen suhteen on keskeistä kaikessa viranomaistoiminnassa, meillä on oikeastaan aika vähän tietoa siitä, miten ammattilaiset ottavat kielellisen monimuotoisuuden ja haavoittuvuuden huomioon päivittäisessä työssään, Nordberg sanoo.
Haasteet ovat lisääntyneet sosiaalipalveluiden digitalisaation myötä.
– Tavoitteenamme on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa siitä, miten kielellinen haavoittuvuus ilmenee sosiaalityön eri kentillä. Tutkimustiedon pohjalta voidaan kehittää työmenetelmiä, joiden avulla pystytään paremmin kohtaamaan kielellisesti heikommassa asemassa olevat asiakkaat, kertoo Nordberg.
Pandemia lisännyt eriarvoisuutta kasvaneen digitalisaation myötä
Kielellisesti heikompi asema johtaa usein haavoittuvuuteen myös kohtaamisissa palvelujärjestelmän kanssa. Kielelliseen haavoittuvuuteen voi liittyä myös muuta rakenteellista eriarvoisuutta, esimerkiksi iästä, koulutustaustasta, sukupuolesta tai toimintakyvystä johtuvaa.
– Moni INEQ-verkostossakin esitelty ja keskusteltu tuore tutkimus on osoittanut, että tässä tilanteessa, kun COVID-19-pandemia on olennaisesti lisännyt digitaalisten palveluiden tarjontaa ja käyttöä, on se samalla kasvattanut niihin liittyviä haasteita. Pandemia on monella tapaa vahvistanut olemassa olevaa rakenteellista eriarvoisuutta, sanoo Meri Kulmala INEQistä.
Tutkimuksen avulla on tärkeä tunnistaa ja tunnustaa erilaisia rakenteellisia haavoittuvuuksia ja eriarvoisuuksia sekä niiden yhteenkietoutumia ja sitä kautta pyrkiä löytämään uudenlaisia ratkaisuja tilanteen korjaamiseksi.
– Tässä hankkeessa olemme sitoutuneet tiedon tuottamiseen ja ratkaisujen hakemiseen kanssatutkimuksellisella otteella yhdessä ammattilaisten kanssa, Kulmala jatkaa.
Nordbergin ja hänen tutkimusryhmänsä tekemä aiempi tutkimus osoittaa, että hyvinvointi-instituutiot eivät aina tunnista monikielisten asiakkaiden tarpeita eivätkä pysty vastaamaan niihin. Sen sijaan että sosiaalipalveluista tehtäisiin paremmin kielellisesti saavutettavia, muutosta odotetaan yleensä asiakkaan taholta. Hankkeessa pureudutaankin kysymyksiin, miten sosiaalityössä pystytään ottamaan paremmin huomioon asiakkaiden kielellinen haavoittuvuus fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä, sekä miten sosiaalityö selviytyy tulevaisuudessa yhä monikielisemmässä yhteiskunnassa ja edistää kielellisesti osallistavia käytäntöjä.
Nordbergin ja Kulmalan lisäksi hankkeessa työskentelevät yliopistonlehtorit Camilla Granholm (sosiaalityö, Svenska social och kommunalhögskolan), Eveliina Heino (sosiaalityö) ja Hanna Kara (sosiaalityö) sekä tutkijatohtori Antero Olakivi (Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö CoE AgeCare). Sosiaalityön väitöstutkijana hankkeessa aloittaa VTM Anni-Maria Lassila.
Yhteistyöhankkeeseen osallistuvat Åbo Akademin kasvatustieteiden ja hyvinvointialojen tiedekunta sekä Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta ja Svenska social- och kommunalhögskolan. Hankkeelle on myönnetty rahoitusta 413 940 euroa vuoden 2023 loppuun.
Lisätiedot:
Meri Kulmala
Puh. 029 412 3627
meri.kulmala@helsinki.fi