Suomen kansanterveysviranomainen eli THL yhdisti terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntemusta koronasta viestiessään, kun taas Ruotsissa vastaavan viraston toiminta perustui suoraviivaisemmin kansanterveyden asiantuntijoiden auktoriteettiin, ilmenee Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tutkimuksessa vertailtiin, miten näiden kahden maiden kansanterveysvirastot viestivät koronasta pandemian ensimmäisenä vuotena. Ruotsissa viranomaisten viestinnässä painotettiin enemmän viestiä, että viranomainen tiesi, mitä on tekemässä jo ennen viruksen leviämistä.
– THL myönsi pandemian alkuvaiheessa avoimemmin tietämättömyyttään ja viestitti, että se seuraa tapahtumien kulkua, sanoo tutkimusjohtaja Matilda Hellman Helsingin yliopistosta.
Suomessa painotettiin enemmän pedagogista selitystä: lehdistötiedotteissa THL selitti, mitä yhteiskunnassa on kriisin aikana tapahtunut ja mitä kansalaiset voivat itse tehdä. Suoraan kansalaisille puhuminen johti paremmin suoriin neuvoihin.
Ruotsalaisen Folkhälsomyndighetenin yhteiskunnallinen rooli on erilainen kuin THL:n. Viraston viestinnän tehtävänä oli pikemminkin kertoa miten eri viranomaiset koordinoivat toimintaansa.
– Ruotsin koronaviestintä rakensi enemmän kansanterveyden auktoriteettia, ja se puhutteli vähemmän suoraan kansalaisia, Hellman taustoittaa.
Ruotsin kansanterveysviranomaiset eivät suoraan käsittele hyvinvointipolitiikkaa
Folkhälsomyndigheten on THL:ään verrattuna selkeämmin kansanterveyden asiantuntemus- ja koordinointivirasto. Ruotsissa hyvinvointipoliittiset ulottuvuudet eivät samalla tavalla tulleet ilmi kansanterveysviranomaisen tiedotteissa. Suomen viranomaisen viestinnässä sosiaaliset seikat painottuivat enemmän.
– Ruotsissa kukin viranomainen viestii omalle hallinnonalalleen kuuluvista pandemia-asioista. Kansalaisten on itse löydettävä oikea tieto viranomaisten viestintäviidakossa, Hellman tuumii.
– On kuitenkin tärkeää muistaa, että Folkhälsomyndighetenin ja THL:n viestintätyylit ovat linjassa niiden yhteiskunnallisen roolin kanssa. Suomessa ja Ruotsissa kansanterveysviranomaisilla on erilaiset mandaatit, hän jatkaa.
Tutkimuksen tulokset löytyvät kirjasta Governing Human Lives and Health in Pandemic Times, joka dokumentoi, miten eri maat reagoivat koronaviruspandemiaan ensimmäisenä vuotena. Kirja kuvaa esimerkit kahdeksasta maasta ja nostaa esiin sen, miten keinot ja pandemiaan liittyvä ajattelun tapa vaihtelivat poliittisen ilmaston mukaan.
Julkaisussa on ensimmäistä kertaa kokonaiskuva hallinnollisista keinoista, joita pandemiaan sovellettiin. Niitä tarkastellaan institutionaalisten, sosiaalis-maantieteellisten ja kulttuuristen asetusten kautta. Kirjan artikkeleissa tarkastellaan Brasilian, Kanadan, Intian, Iso-Britannian, Italian, Ruotsin, Saksan ja Suomen kehitystä pandemiassa.
Lisätiedot:
Matilda Hellman
Puh. 040 7600713
matilda.hellman@helsinki.fi