Juttu on julkaistu Yliopisto-lehdessä 9/2022.
Sosiaalityön yliopistonlehtori, poikatutkija Harry Lunabba, miten suomalaisilla miehenaluilla menee?
— Kun plärää sosiaalityön tutkimuksia, pääjuoni on usein, että poikien ja nuorten miesten tilanne on katastrofaalinen. Puhutaan itsemurhista, kiusaamiskokemuksista ja yksinäisyydestä.
— Mutta pojat, jotka voivat huonosti, ovat vähemmistö. Kouluterveyskyselyissä käy ilmi, että suomalaiset pojat ovat maailman tyytyväisimpiä poikia. Heillä on myös kansainvälisessä vertailussa todella hyvät suhteet vanhempiinsa.
Minkälaisia tasa-arvo-ongelmia suomalaiset miehet kohtaavat?
— Esimerkiksi huoltajuuskiistoissa monet miehet kokevat, että heitä ei oteta vakavasti eikä tilannetta arvioida puolueettomasti. Mies joutuu usein ponnistelemaan, jotta hänet nähtäisiin kyvykkäänä vanhempana. Naisten oletetaan lähtökohtaisesti olevan sellaisia.
— Kun lapsen asioista soitetaan vanhemmille, sosiaalityössä on usein sisään rakennettu ajatus, että ensisijaisesti soitetaan äidille. Isä tulee sitten toisessa vaiheessa.
Mistä poikia koskevasta asiasta olisi syytä olla huolissaan?
— Yksi ilmeinen huoli on se, että koulutuskielteisyys leviää poikien parissa. Yliopistojen miespuolisten hakijoiden määrä on laskenut. On surullista, jos miehet ajattelevat, että yliopisto ei ole heitä varten.
— Yksin jääminen on ehkä se murheellisin asia, jonka olen kohdannut tutkimuksissani. Vaikutelmani on, että poikien yksinäisyyteen ei kiinnitetä kovinkaan paljon huomiota. Ylipäätään poikien haavoittuvuutta ei aina nähdä.
Minkälaisia miehiä nykypojista kasvaa?
— Näyttää siltä, että heistä on kasvamassa rento, salliva ja solidaarinen sukupolvi, joka toteuttaa elämässään monenlaisia tapoja olla poika ja mies.
— Itse olen syntynyt vuonna 1978, ja oman sukupolveni pojat olivat aivan eri tavalla kahleissa. Pojille sallitaan nykyään harrastuksia, joita aikaisemmin pidettiin kiusallisina, kuten tanssiminen tai laulaminen.
Mikä nuoria miehiä askarruttaa?
— Ilmastokysymykset ovat nuorilla hirveä huoli. Itsekin pelkäsin 1980-luvulla ydinsotaa, mutta nykynuoret pelkäävät maailman tuhoutumista vielä enemmän. On masentavaa, että moni nuori ei halua ympäristösyistä perustaa perhettä. Mutta samalla tuleva sukupolvi on selvästi meitä paremmin varustautunut taklaamaan tulevat ongelmat.
Asiantuntijamme vastaavat mieltä askarruttaviin arjen ongelmiin. Mistä aiheesta toivoisit tutkijan punnitun näkemyksen? Ehdota: yliopisto-lehti@helsinki.fi.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.