Matalat tulot yhteydessä koronatartuntoihin ainoastaan maahanmuuttajataustaisilla suomalaisilla
Tutkimus osoitti ensimmäistä kertaa, että aiemmin havaittu yhteys matalan sosioekonomisen aseman ja koronasairastavuuden välillä rajoittui ainoastaan maahanmuuttajataustaiseen väestöön.

Maahanmuuttajataustaiset henkilöt matalatuloisissa kotitalouksissa nousivat esiin erityisenä riskiryhmänä. Helsingin yliopiston juuri julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouden tulojen yhteyttä riskiin saada koronatartunta sekä vakava koronatauti tartunnan jälkeen. Rekisteripohjainen tutkimus kattoi kaikki Suomen asuntokunnat, joihin kuului alle 65-vuotiaita henkilöitä.

Matalien tulojen yhteys koronatartunnan riskiin havaittiin ainoastaan maahanmuuttajataustaisella väestöllä, ja yhteys oli sitä vahvempi mitä suuremmasta asuntokunnasta oli kyse.

– Tulosta voi pitää yllättävänä siinä mielessä, että aikaisemman tutkimuksen perusteella matala sosioekonominen asema on yleinen riskitekijä koronatartunnalle. Nyt yhteyttä ei havaittu lainkaan kantaväestössä, Helsingin yliopiston tutkija Sanni Saarinen kertoo.

Suurperheet eivät selitä maahanmuuttajataustaisten tartuntariskiä

Matalat tulot ja maahanmuuttotausta vaikuttavat muodostavan erityisen haavoittuvan yhdistelmän koronatartuntojen kannalta. Tässä tutkimuksessa ei pystytty selvittämään, mistä tämä johtuu. Aikaisemmissa ulkomaisissa tutkimuksissa esiin on nostettu esimerkiksi maahanmuuttajataustaisen väestön haavoittuva työmarkkina-asema sekä työskentely ammateissa, joissa kontaktien välttäminen on vaikeaa.

– Myös suuria perheitä on arveltu yhdeksi taustatekijäksi, mutta meidän tulostemme perusteella ne eivät juuri selitä pienituloisten maahanmuuttajataustaisten suurempaa tartuntariskiä, kommentoi Helsingin yliopiston tutkija Heta Moustgaard.

Matalatuloisilla isompi riski sairastua vakavaan koronatautiin

Verrattain korkea koronatestikattavuus loppuvuonna 2020 mahdollisti myös vakavan taudin riskitekijöiden tutkimisen tartunnan saaneilla. Matalatuloisilla havaittiin suurempi riski vakavaan tautiin, mikä selittyi pitkälti matalatuloisten taustasairauksilla, heikommalla ammatti- ja työmarkkina-asemalla sekä maahanmuuttotaustalla.

Tiedot koronatartunnoista saatiin tartuntatautirekisteristä ja vakavaksi taudinkuvaksi katsottiin vähintään kolmen päivän sairaalajakso koronadiagnoosilla. Tutkimusjakso kattoi pandemian toisen aallon, heinäkuusta 2020 helmikuuhun 2021.

 

Julkaisu:

Income differences in COVID-19 incidence and severity in Finland among people with foreign and native background: A population-based cohort study of individuals nested within households.

Sanni Saarinen, Heta Moustgaard, Hanna Remes, Riikka Sallinen, Pekka Martikainen.

Lisätiedot:

Tutkija Sanni Saarinen
puh. +358 50 911 5688
sanni.e.saarinen@helsinki.fi

Tutkija Heta Moustgaard
+358 50 319 9387
heta.moustgaard@helsinki.fi