Esihenkilötyön näkökulma muuttuu esihenkilöiden läsnäoloa asiakastapauksissa painottavasta, hoitotyön tilannesidonnaisuutta ja yksilöllisyyttä korostavasta etiikasta kohti universalistista etiikkaa, jossa korostuvat ajankäytön vertailut ja kotihoidon resurssien tasapuolinen jakaminen.
Väitöskirjassa tutkittiin kotihoidon esihenkilötyön näkökulmasta tietoteknisen toiminnanohjauksen ja sitä tukevan uuden organisaatiomallin aikaansaamia muutoksia kunnallisen kotihoidon johtamiseen ja kotihoitoon hyvinvointipalveluna.
Ajanhallinnan yhdenmukaistaminen tasapuolistaa asiakkaiden saamaa palvelua
Tutkimuksen mukaan työntekijöiden ajanhallinnan yhdenmukaistaminen parantaa asiakkaiden saaman palvelun tasapuolisuutta ja heille etukäteen luvatun palvelun toteutumista. Yhdenmukaistaminen palvelee työntekijöiden työn tasapuolisuutta toiminnanohjauksen mittareilla mitattuna.
– Kirjaamisen standardoinnin myötä asiakkaan vaikutusmahdollisuudet palveluunsa paranevat kuten myös potilasturvallisuus sekä tiedonkulku asiakkaille ja omaisille, sanoo väitöskirjatutkija Kaisa Eskelinen.
Standardoinnilla on kuitenkin myös negatiivisia vaikutuksia: etäjohtamisen myötä yksittäisten asiakkaiden tai työntekijöiden tilanteiden painottaminen johtamisessa vähenee, ja standardointi ei palvele parhaalla mahdollisella tavalla huonokuntoisen asiakkaan hoivan logiikan mukaista kohtaamista.
– Lisäksi työntekijöiden taidoissa korostuvat tekniset ja ajanhallinnalliset taidot kokonaisvaltaisten ja ruumiillisten työtaitojen sijaan, Eskelinen kertoo.
Yhdenmukaistaminen voi olla törmäyskurssilla hyvän hoivan kanssa
Teollisuuden ja liikkeenjohdon maailmasta peräisin oleva toiminnanohjaus on yleistynyt suomalaisissa kunnallisissa kotihoidon organisaatioissa nopeasti viimeisenä vuosikymmenenä ja siihen liittyvä mobiili hoivateknologia on yleisesti käytössä vanhustenhoivassa. Toiminnanohjaus edellyttää hoivatyön yhdenmukaistamista, esimerkiksi siis työntekijöiden ajankäytön ja kirjaamisen yhdenmukaistamista.
– Toiminnanohjauksen soveltuvuutta hoito- ja hoivatyön erityispiirteisiin onkin tärkeää tarkastella yhdenmukaistamisen näkökulmasta. Ihmisten kohtaamista sisältävänä työnä hyvä hoiva edellyttää asiakkaiden yksilöllisyyden huomiointia ja tilannesidonnaista reagointia heidän tarpeisiinsa. Tämä saattaa olla ristiriidassa yhdenmukaistamisen kanssa, Eskelinen toteaa.
Väitöstutkimuksen aineisto koostuu kahden eteläsuomalaisen kaupungin kunnallisen kotihoidon 24 esihenkilön ja heidän työpariensa palveluohjaajien haastatteluista. Aineisto kerättiin ajankohtana, jolloin toiminnanohjaus alkoi yleistymään suomalaisissa kotihoidon organisaatiossa.
****************************************
VTM Kaisa Eskelinen väittelee 18.3.2022 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ja työkulttuurien muutos vanhojen ihmisten kunnallisessa kotipalvelussa - esihenkilötyön näkökulma" (Implementing an Enterprise planning system and change in work culture in municipal elderly home care from the point of view of middle managers). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 302, Siltavuorenpenger 3 A Helsinki.
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Sakari Taipale, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Sirpa Wrede.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja - Publications of the Faculty of Social Sciences.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Väittelijän yhteystiedot:
Kaisa Eskelinen
Puh. 040 847 14 38
kaisa.eskelinen@helsinki.fi