Kolmasosa uutisissa näkyvistä ja kuuluvista henkilöistä Suomessa on naisia
Naisten ja miesten osuutta 116 maan uutismedioissa kartoitettiin 29. syyskuuta 2020. Suomessa naisten osuus uutisissa on 33 prosenttia.

Global Media Monitoring Project (GMMP) kartoittaa naisten ja miesten osuuksia sanomalehtien, radion, television, uutisverkkosivujen ja uutismedioiden Twitter-tilien uutistarjonnassa viiden vuoden välein. Ensimmäinen monitorointi toteutettiin vuonna 1995, ja siihen 71 maata osallistui. Vuoden 2020 monitorointi oli järjestyksessä kuudes ja Suomi on osallistunut jokaiseen GMMP-kartoitukseen.

Vuonna 2020 Suomen osalta monitoroitiin yhteensä 366 uutissisältöä (112 sanomalehtiartikkelia, 28 radiojuttua, 35 televisiojuttua, 95 verkkojuttua, 96 tviittiä). Kartoitukseen valittiin yhteensä 8 sanomalehteä, 5 radiouutislähetystä, 3 televisiouutislähetystä, 7 verkkouutissivua ja 5 Twitter-tiliä.

Yhteensä näissä uutissisällöissä mainittiin tai haastateltiin 740 ihmistä. Näistä henkilöistä yhteensä 693 luokiteltiin naisiksi tai miehiksi, 47 henkilöä esiintyi nimettöminä. Miehiksi ja naisiksi luokitelluista henkilöistä 67 prosenttia oli miehiä ja 33 prosenttia naisia. Edellisessä kartoituksessa, vuonna 2015, naisten osuus oli 27 prosenttia. Aikaisempina vuosina naisten osuus on ollut alle tai noin 30 prosenttia.

– Naisten osuus vuonna 1995 oli 20 prosenttia, ja nyt 25 vuotta myöhemmin 33 prosenttia, sanoo yliopistonlehtori Jonita Siivonen Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanista, joka johtaa Suomen kartoitusta.

Vaikka naisten osuus on kasvanut ensimmäisestä kartoituksesta 1995, varsinkin vanhempien naisten näkyvyys mediassa on hyvin vähäistä.

– Naisten ja miesten osuus on aika tasainen ikäryhmissä 19–49, mutta yli 50-vuotiaiden joukossa naisten osuus on vain 15 prosenttia. Materiaalissa mainituista tai siteeratuista ministereistä naisten osuus oli kuitenkin 68 prosenttia, sanoo Siivonen.

Miehet ovat selvä enemmistö asiantuntijarooleissa

Eniten henkilöitä mainittiin tai haastateltiin uutissisällöissä, jotka käsittelivät politiikan aiheita, yhteiskunnallisia kysymyksiä sekä tiede- ja terveysaloja. Naisia oli eniten talouteen, julkisuuteen, mediaan ja kulttuuriin sekä politiikkaan liittyvissä sisällöissä. Vähiten naisia oli uutissisällöissä, jotka koskivat rikoksia ja väkivaltaa, 20 prosenttia.

Asiantuntijarooleissa esiintyvien henkilöiden joukossa miehet olivat selkeä enemmistö, 75 prosenttia. Miehet esiintyivät myös useammin juttujen keskiössä ja puolestapuhujina. Naisia taas haastateltiin useammin ”kansan äänenä”.

Koronapandemia ei dominoinut uutisia

Vuonna 2020 koronapandemia näkyi ja kuului GMMP-kartoituksen uutissisällöissä, mutta se ei dominoinut uutispäivää. 31 prosenttia kaikista monitoroiduista uutissisällöistä käsitteli covid-19 -pandemiaa. Monitorointipäivän uutisaiheita oli muun muassa epidemiatilanne Suomessa ja maailmalla, itsenäisyyspäivän vastaanoton peruminen pandemian takia ja hallituksen suunnittelemat rajoitukset ravintoloille. Lisäksi uutissisällöissä käsiteltiin uutta Estonia-dokumenttielokuvaa ja Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaiden, Donald Trumpin ja Joe Bidenin, ensimmäistä televisiovaaliväittelyä.

Naisia ja miehiä yhtä paljon toimittajan roolissa

Kartoituksessa naisten ja miesten osuus toimittajista oli 50 prosenttia. Tulosta voi verrata Journalistiliiton jäsentietoihin, joiden mukaan naisten osuus jäsenistä oli 58 prosenttia vuonna 2019. Naistoimittajien juttuja oli enemmän sanomalehtiuutisissa ja verkkouutisissa. Miestoimittajien osuus oli suurempi radio- ja tv-juttujen osalta. Raportoitujen aiheiden osalta selkeimmät erot nais- ja miestoimittajien välillä löytyi ulkomaan uutisista. Miehet raportoivat 71 prosenttia otoksessa olevista ulkomaan uutisista.

Grönlannissa Pohjoismaiden suurin osuus naisia uutisissa

Suomi ja Islanti ovat ainoat Pohjoismaat, jotka ovat osallistuneet kartoitukseen alusta alkaen vuodesta 1995. Kaikki Pohjoismaat ovat olleet mukana vuodesta 2010. Vuonna 2020 myös Grönlanti osallistui ja maalla oli Pohjoismaiden korkein osuus naisia uutisissa – 41 prosenttia.

Ruotsissa naisten osuus materiaalista oli 38 prosenttia, Tanskassa 35 prosenttia ja Islannissa 34 prosenttia. Suomella ja Norjalla oli Pohjoismaiden alhaisin osuus naisia – 33 prosenttia.

– GMMP:n arvo on isoissa datamäärissä monesta maasta, ja GMMP antaa tietoa myös muusta kuin sukupuolesta uutisissa, esimerkiksi nyt koronapandemian raportoinnista, Siivonen sanoo.

Globaalisti uutisaiheita ja -kohteita luokiteltiin yhteensä 30 172 artikkelista, radio- ja televisiolähetyksestä ja tviitistä. Globaalisti naisten osuus sanomalehdissä, radiossa ja televisiossa oli 25 prosenttia, sekä verkkouutisissa ja mediayhtiöiden tviiteissä 27 prosenttia.

GMMP Suomen tulokset julkaistiin 17.8.2021 GMMP Suomen verkkosivuilla. Tutustu raporttiin.

Globaali raportti 2020, alueelliset ja muiden maiden raportit kerätään sivulle whomakesthenews.org

 

Global Media Monitoring Project, GMMP, on kattavin ja pisin pitkittäistutkimus binäärisestä sukupuolesta mediassa maailmanlaajuisesti. Se on myös maailman suurin aloite naisten edustuksen muuttamiseksi mediassa. GMMP pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa mediassa ja median kautta osoittamalla eroja siinä, miten naisia kuvataan ja edustetaan miehiin verrattuna.

Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolan on ollut mukana hankkeessa sen alusta vuodesta 1995 lähtien ja on johtanut hankkeen suomalaista osuutta vuodesta 2000. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut hanketta viime vuosina.

 

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Jonita Siivonen
Puh. 050 415 4547
jonita.siivonen@helsinki.fi