Suomalaisen yhteiskunnan muutokset näkyvät myös vankiloissa, joissa etnisyyden merkitykset ovat muutoksessa. Etnisyys määrittää edelleen vangin asemaa vankiyhteisössä, mutta sen merkitys vankihierarkiassa on lieventynyt. Samalla etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien vankien ja vartijoiden väliset suhteet ovat parantuneet.
– Taustalla on lukuisia tekijöitä, joista tärkeimpiä ovat muutokset valtaväestöön kuuluvien vankien sosiaalisissa suhteissa vankilan ulkopuolella. Sekä yksittäisten vankien elämä että ainakin osa rikollisista piireistä ovat muuttuneet etnisesti moninaisemmiksi, toteaa väitöskirjatutkija Helena Huhta.
Vankilan sosiaalisesta maailmasta puhutaan usein vankikulttuurina, jossa on omat sääntönsä ja moraalinen järjestyksensä. Vankikulttuurista puhuminen yksikössä on kuitenkin ongelmallista.
– On huomattava, että valtaväestön ylläpitämän dominoivan vankikulttuurin rinnalla on historiallisesti vaikuttanut lisäksi vähintään romanien yhteisöllisyyteen tukeutuva tapa selviytyä vankeusajasta, Huhta sanoo.
Etnisten vähemmistöjen ulossulkeminen vankiyhteisöstä voimistaa uusien vankikulttuurien muodostumista
Tutkimuksen mukaan etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien vankien määrän lisääntyminen vankiloissa on tuonut mukanaan uusia vankilassa selviytymisen tapoja. Jakautumista etnisyyden mukaan ja erillisten vankikulttuurien muodostumista voimistaa joidenkin vähemmistöjen ulossulkeminen vankiyhteisöstä.
– Mikäli tällaiset etnisyyden varaan muodostuneet ryhmät kasvavat ja niihin suhtaudutaan samalla syrjivästi, voivat niiden muodostamat erilliset vankikulttuurit haastaa valtaväestön määrittelemän vankikulttuurin valta-aseman, kertoo Huhta.
Sellaista vankilaa, jossa muodostuu kiinteitä, toisiinsa vihamielisesti suhtautuvia ryhmiä, jotka toimivat erilaisten vankikulttuurien periaatteiden mukaan, on vaikea hallita ja ennustaa. Lisäksi sellainen vankila on potentiaalisesti vaarallinen niin vangeille kuin henkilökunnallekin.
Toisiinsa vihamielisesti suhtautuvien ryhmien syntymistä vastaavasti ehkäisee vähemmistöihin lukeutuvien vankien mahdollisuus kuulua vankiyhteisöön ja pärjätä siinä henkilökohtaisilla ansioillaan. Silloin tukeutuminen etnisesti määrittyvään viiteryhmään ja vastakkaisten vankikulttuurien kehittäminen eivät näyttäydy yhtä tarpeellisina.
– Tällöin hallitseva vankikulttuuri ja sen hierarkkisuus säilyvät, mutta etnisyyden merkitys niissä vähenee, Huhta toteaa.
Myös vankilainstituutioilla on tehtävää, jotta etniset vähemmistöt voivat kokea asemansa yhdenvertaiseksi valtaväestölle suunnitelluissa vankiloissa. Vaikka vankiyhteisö määrittelee vankien sosiaalisen aseman keskuudessaan, on instituution tehtävä huolehtia, ettei tämä vaikuta heidän yhdenvertaisiin mahdollisuuksiinsa vankeusaikana. Lisäksi vankiloiden omissa käytännöissä on tarkastamisen varaa.
Tulokset pohjautuvat VTM Helena Huhdan 7.4.2022 Helsingin yliopistossa tarkastettavaan etnografiseen väitöskirjaan, jossa on haastateltu 43 vankia ja 25 vankilatyöntekijää sekä tehty osallistuvaa havainnointia yhdeksän kuukauden ajan kahdessa suljetussa miestenvankilassa. Väitös kuuluu sosiologian oppialaan.
Tutkimuksen tulokset kertovat vankilan lisäksi niistä ympäristöistä, joissa vankilatuomiotaan suorittavat henkilöt elävät vankilan ulkopuolella sekä rikollispiireistä, joiden tutkiminen muutoin on vaikeaa. Ainakin osa näistä yhteiskunnan kerrostumista käy läpi muutosta, jossa etnisten erontekojen ja hierarkian merkitys sosiaalisissa suhteissa heikentyy. Nämä kehityskulut näkyvät vankilassa viiveellä.
Tutkimus on toteutettu Nuorisotutkimusseurassa ja sen ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto ja Rikosseuraamuslaitos.
***************************
TVM Helena Huhta väittelee 7.4.2022 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Changing meanings of ethnicity in the everyday life of Finnish male prisons". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aleksanteri Instituutti, Unioninkatu 33, Sali 303.
Vastaväittäjänä on Professor Torsten Kolind, Aarhus University, ja kustoksena on professori Tarja Tolonen.
Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Helena Huhta
helena.huhta@nuorisotutkimus.fi