Akuutti umpilisäketulehdus on tavallinen äkillisen vatsakivun syy. Vaikka umpilisäketulehduksen oireet ovat hyvin tunnettuja, tehdään edelleen myös turhia leikkauspäätöksiä. Uuden, väitöstutkimuksen yhteydessä kehitetyn, diagnostisen pisteytyksen käyttöönoton havaittiin vähentävän merkittävästi turhien umpilisäkepoistojen osuutta.
LL Henna Sammalkorven tuoreessa väitöstutkimuksessa kehitettiin uusi aikuisten potilaiden tutkimisessa hyödynnettävä diagnostinen pisteytys, Adult Appendicitis Score. Pisteytyksellä potilaat, joilla epäillään umpilisäketulehdusta, jaotellaan kolmeen ryhmään umpilisäketulehduksen todennäköisyyden mukaan.
Uuden pisteytyksen kehittämistä varten kerätty seuranta-aineisto sisälsi 829 HYKS:n Meilahden sairaalassa umpilisäkkeen tulehduksen epäilyn vuoksi tutkittua potilasta. Pisteytys luotiin analysoimalla potilaiden oireita, tutkimuslöydöksiä ja laboratoriokoevastauksia. Uusi pisteytys osoittautui tarkemmaksi kuin päivystävien kirurgien arvio tai kumpikaan vertailussa mukana olleista aiemmin julkaistusta pisteytyksistä. Pisteytys on otettu rutiinikäyttöön osana uutta umpilisäkkeen tulehduksen diagnostista ohjeistusta Meilahden sairaalassa.
Uuden pisteytyksen käytön vaikutusta diagnostiikan tarkkuuteen tutkittiin 908 potilaan aineistossa Meilahdessa ja Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
– Ennen uuden pisteytyksen käyttöönottoa 18,2 prosentissa Meilahden sairaalassa umpilisäkkeen tulehduksen epäilyn vuoksi tehdyissä leikkauksissa umpilisäke ei ollut tulehtunut. Uuden pisteytyksen käyttöönoton jälkeen luku laski 8,2 prosenttiin, Sammalkorpi kuvaa tilannetta.
Uuden pisteytyksen ohella tutkimuksessa selvitettiin sairaalaan saapumisen ja umpilisäkkeen poiston välisen aikavälin vaikutusta puhkeamariskiin. Sammalkorpi havaitsi, että umpilisäkkeen puhkeaman todennäköisyyttä parhaiten kuvaava muuttuja on C-reaktiivinen proteiini, CRP. Potilailla, joiden CRP oli 99 tai korkeampi jo sairaalaan tullessa, ei sairaalassa aiheutunut viive lisännyt puhkeaman todennäköisyyttä, sillä umpilisäke oli todennäköisimmin jo puhjennut ennen sairaalaan tuloa.
Jos sen sijaan CRP oli sairaalaan tultaessa alle 99, viive lisäsi puhkeamariskiä.
– Mikäli sairaalassaoloaika ennen leikkausta kasvoi alle 6 tunnista yli 12 tuntiin, puhkeamariski kaksinkertaistui. Osalla potilaista puhkeama siis voidaan välttää tarjoamalla viivytyksetöntä diagnostiikkaa ja hoitoa, Sammalkorpi toteaa.
LL, erikoislääkäri Henna Sammalkorpi väittelee 28.4.2017 kello 12 Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Dianosis of acute appendicitis: Diagnostic scoring and significance of preoperative delay" (Akuutin umpilisäketulehduksen diagnostiikka: Diagnostinen pisteytys ja leikkausta edeltävän viiveen merkitys). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Meilahden sairaala, luentosali 1. Vastaväittäjänä on Adjunct professor Roland E. Andersson, Lingköping University, ja kustoksena on professori Pauli Puolakkainen. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
henna.sammalkorpi@hus.fi