Väitöksessä havaitaan, ettei merkittävää yhteyttä zombie-yritysten ja pankkirahoituksen välillä ole zombie-yritysmääritelmästä riippumatta. Pankit ovat zombie-yritysten suurin rahoittaja, mutta tämä kuvastaa enemmän pankkien osuutta lainamarkkinoilla. Vaikka kaikki merkittävät rahoituslähteet myötävaikuttavat zombie-statuksen ylläpitämiseen, oman pääoman ja julkisen rahoituksen vaikutus on selkeästi suurin.
– Halu rahoittaa zombie-yrityksiä liittyy usein niiden tulevaisuuden näkymiin. Iso osa zombie-jaksoista päättyykin yrityksen toipumiseen ja tervehtymiseen kannattavaksi yritystoiminnaksi ja vain harvoin konkurssiin, sanoo väitöskirjatutkija Saara Tuuli.
Monesti korostetaan pankkirahoituksen roolia zombie-yritysten selviytymisen tärkeimpänä selittäjänä, vaikka zombie-yritysten ulkoisen rahoituksen lähteistä ei ole aiemmin tehty vertailevaa analyysiä. Zombie-yrityksellä tarkoitetaan kannattamatonta yritystä, joka pysyy markkinoilla.
Alhaiset korkomenot ja muut yritystuet pitävät usein zombie-yritystä pystyssä
Väitöskirjassa analysoidaan zombie-yrityksiä ja niiden rahoituslähteitä. Alhaisia korkoja ja ongelmaluottojen pitämistä pankkien taseissa pidetään usein syinä zombie-yritysten hengissä pysymiseen.
– Alhaiset korkomenot edesauttavat toiminnan jatkamista ja lainaehdot voidaan neuvotella uusiksi, ongelmaluotoista koituu kuitenkin iso kustannuserä pankeille. Koronaviruspandemiaan liittyvät yritystuet yhdistetään usein myös zombie-yritysten eloonjäämiseen, Tuuli kertoo.
Zombie-yrityksen voi määritellä monella eri tavalla. Yleisimmän, OECD:n määritelmän mukaan zombie-yritykset ovat vähintään 10-vuotiaita yrityksiä, joiden liiketuloksen suhde korkokuluihin on kolmena peräkkäisenä vuotena alle yhden. OECD-mittaan perustuva arvio zombie-yritysten määrästä Suomessa on pieni.
– Arvio zombie-yritysten määrästä kuitenkin riippuu paljon siitä, mitä määritelmää käytetään, Tuuli toteaa.
Rahoitusolosuhteilla ei ollut suurta vaikutusta BKT:n romahduksessa
Väitöskirjassa tarkastellaan myös pankkisektorin pääomauudistuksien vaikutuksia yritysten rahoitusolosuhteisiin ja rahoitusolosuhteisiin kohdistuvien sokkien taloudellisia vaikutuksia. Väitöksessä havaitaan, että sääntelyn alaisilla pankkien yritysasiakkailla oli paljon suurempi todennäköisyys kohdata luottorajoitteita vuosina 2007-2010. Työllisyyttä lukuun ottamatta rahoitusolosuhteiden heikkenemisellä ei kuitenkaan ollut vaikutusta yritysten päätöksentekoon ja siten BKT:n supistumiseen vuonna 2009.
– Tulokset tukevat havaintoja, joiden mukaan globaalin kysynnän romahdus vaikutti voimakkaasti suomalaisiin yrityksiin, kun taas rahoitusolot pysyivät suhteellisen muuttumattomina, varsinkin moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna. Rahoitusolosuhteiden ja työllisyyden välinen suhde on intuitiivinen: palkanlaskentaan vastataan käyttöpääomalla, joten kassavirtaongelmat vaikuttavat todennäköisesti työhönotto- ja irtisanomispäätöksiin etenkin maissa, joissa työehtosopimukset pitkälti määräävät palkkakehityksen, Tuuli muotoilee.
*******************************************
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Saara Tuuli
saara.tuuli@helsinki.fi
puh. 044 237 1322
MSc Saara Tuuli väittelee 1.12.2023 kello 13 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Banks, non-banks and the allocation of credit to firms". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Helsingin yliopiston päärakennus, Karolina Eskelin (U3032), Fabianinkatu 33.
Vastaväittäjänä on Professor of Economics Laëtitia Lepetit, Université de Limoges, ja kustoksena on Antti Ripatti.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Dissertationes Universitatis Helsingiensis. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.