Vähittäiskauppaan sekä majoitus- ja ravintola-alan toimipaikkoihin ja niiden työntekijöihin kohdistuu monenlaisia rikoksia ja rikoshaittoja. Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu oli suhteellisen yleistä: kaupan alalla 17 prosenttia ja majoitus- ja ravintola-alalla 23 prosenttia toimipaikoista raportoi tästä. Myös petoksia, vahingontekoja, murtoja, kyberrikoksia ja työntekijöihin kohdistunutta toistuvaa häirintää tai vainoamista esiintyi; tekolajista riippuen tekojen yleisyys 6–12 prosenttia molemmilla toimialoilla.
Kaupan alan toimipaikoista 71 prosenttiin ja majoitus- ja ravintola-alan toimipaikoista 65 prosenttiin oli edeltävän vuoden aikana kohdistunut ainakin yksi yritysuhritutkimuksessa kysytyistä rikostyypeistä. Toimipaikkojen pitkät aukioloajat, aukiolo iltaisin ja öisin sekä runsaat asiakasmäärät lisäsivät riskiä joutua rikosten uhriksi.
– Suuret toimipaikat olivat joutuneet pieniä todennäköisemmin rikoksen uhriksi. Lisäksi toimipaikan lähiympäristössä ilmenevä epäjärjestys ja häiriökäyttäytyminen lisäsivät rikosriskiä, tutkijatohtori Elsa Saarikkomäki Helsingin yliopistosta sanoo.
Kaupan alan yrityksiin kohdistuva rikollisuus samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa
Kaupan alan turvallisuustilanteessa ei ole rikosuhkien osalta tapahtunut suurempia muutoksia kuluvalla vuosikymmenellä. Esimerkiksi varkausrikosten, vahingontekojen ja työntekijöihin kohdistuneiden rikosten yleisyys on pysynyt samalla tasolla tai jopa laskenut 2010-luvulla. Myöskään rikosten ilmoittamisessa poliisille ei ole tapahtunut muutoksia.
– Rikosten ilmoittamisen aste oli vuonna 2018 rikostyypeittäin samalla tasolla kuin 2010-luvun alussa, Saarikkomäki kertoo.
Työntekijöihin kohdistuvista rikoksista moni jää piilorikollisuudeksi
Tutkimuksen mukaan suuri osa yrityksiin kohdistuvista rikoksista jää piilorikollisuudeksi eikä siis tule viranomaisten tietoon. Rikosten ilmoittamisessa poliisille on kuitenkin eroja rikoslajien välillä. Omaisuuteen kohdistuvat rikokset ilmoitettiin pääsääntöisesti useammin kuin työntekijöihin kohdistuvat.
– Työntekijöihin kohdistunut väkivalta tai uhkailu ilmoitettiin poliisille joka neljännen teon yhteydessä, Saarikkomäki sanoo.
Murrot tai niiden yritykset ilmoitettiin lähes aina poliisille (kauppa 91 % ja majoitus- ja ravintola 93 %). Niin ikään asiakkaan tekemät varkaudet, vahingonteot ja petokset ilmoitettiin noin puolessa tapauksista poliisille. Näistä teoista ilmoitettiin usein myös yksityisen turvallisuusalan toimijoille tai teot tulivat ilmi vartiointiliikkeiden kautta.
Rikollisuudesta useita haittoja yrityksille ja työntekijöille
Yritysten työntekijöille oli aiheutunut rikoksista monenlaisia haittoja: fyysisiä vammoja, erilaisia terveysongelmia, sairauspoissaoloja ja työhön ja työmatkoihin liittyneitä pelkotiloja. Toimipaikat raportoivat rikosten seurauksina myös asiakkaiden menetyksistä ja vaikeuksista saada työvoimaa.
– Kaupan alalla asiakkaiden tekemät varkaudet veivät eniten aikaa ja aiheuttivat eniten kustannuksia. Majoitus- ja ravintola-alalla eniten aikaa ja kustannuksia aiheuttivat kavallukset, Saarikkomäki summaa.
Toinen kansallinen yritysuhritutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluina keväällä 2018. Tutkimukseen osallistui suuria ja pieniä toimipaikkoja, yhteensä 1 195 toimipaikkaa. Yritysuhritutkimus on Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin (KRIMO) toteuttama. Hankkeen rahoittivat Työsuojelurahasto, oikeusministeriö ja sisäministeriö.
Lisätietoja:
Elsa Saarikkomäki, tutkijatohtori
elsa.saarikkomaki@helsinki.fi
029 412 0872
Martti Lehti, yliopistotutkija
martti.lehti@helsinki.fi
029 4120870