Virolaista identiteettiä pyrittiin muokkaamaan EU-keskustelussa

Mediasta välittyvä viesti siitä, miten Viron ja sen kansalaisten pitäisi EU:hun liityttäessä muuttua, on ristiriidassa samassa yhteydessä esitetyn väitteen kanssa siitä, ettei EU-jäsenyys muuttaisi Viroa, väittää Sigrid Kaasik-Krogerus tuoreessa väitöksessään. Tutkimuskohteena on maan suurin sanomalehti Postimees.

– Samanaikaisen EU:n alhaisen kannatuksen ja jäsenyydestä käydyn julkisen keskustelun voi kytkeä toisiinsa, toteaa Kaasik-Krogerus.

Kaasik käsittelee liittymisprosessia luovana hetkenä, jolloin liittymisestä käytävä julkinen keskustelu Postimees-lehdessä haastoi virolaisen identiteetin eurooppalaisuuden korostamalla, että Viron pitää tulla eurooppalaiseksi.

Kaasikin mukaan keskustelussa kyseenalaistettiin myös käsitys itsenäisestä valtiosta ja pienen valtion toimintamahdollisuuksista. Kansalaisten osalta painotettiin tarvetta olla informoitu, rationaalinen ja realistinen. Vaikka lehti yritti jakaa tietoa EU:sta ja nostaa kansalaisten tietoisuutta unionista, se käsitteli samalla liittymisprosessia irrallaan ihmisten arjesta.

Viron jäsenyysneuvotteluista on kulunut jo yli kymmenen vuotta, mutta liittymisneuvottelujen aikana kyllä-ei-akselilla käyty julkinen keskustelu on yksi esimerkki yleisemmästä mallista. Keskustelussa korostuu pyrkimys pitää se hallittuna, informoida kansalaisia ja varmistaa, että yleisö tulkitsee viestin toivotulla tavalla. Samalla jää huomiotta se, että ylhäältä alas kulkeva viestintä voi olla vastaanottajalle myös turhauttavaa.

Kaasik analysoi Viron kansallisen identiteetin rakentamista suhteessa Euroopan unioniin Postimees-päivälehden mielipidekirjoituksissa. Tutkimus ajoittuu vuosiin 1997–2003, jolloin Viro kävi EU-jäsenyysneuvottelunsa ja järjesti sitovan kansanäänestyksen. Työn empiirinen aineisto koostuu 1780 mielipidekirjoituksesta.

Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutin tutkija MA Sigrid Kaasik-Krogerus väittelee valtiotieteellisessä tiedekunnassa 12.2. klo 12.15 viestinnän alaan kuuluvasta aiheesta Normative Stories of the Formative Moment - Construction of Estonian National Identity in Postimees during the EU Accession Process. Väitöstilaisuus järjestetään yliopiston päärakennuksen luentosalissa 10 (Fabianinkatu 33). Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1048-0

Väittelijän yhteystiedot:

Sigrid Kaasik-Krogerus, puh. 050 369 1808,  s-posti sigrid.kaasik@helsinki.fi

Sigrid Kaasik-Krogerus on viimeisen viiden vuoden aikana pitänyt useamman mediaa, Euroopan unionia ja identiteettiä käsittelevän kurssin Tallinnan ja Helsingin yliopistoissa. Sen lisäksi Kaasik-Krogerus on luennoinut myös kansalaisopistoissa. Aiemmin Sigrid Kaasik-Krogerus on tehnyt sekä radiotoimittajan että kääntäjän töitä.