Tutkimuksessa analysoitiin kuinka muslimien vastaisesta vihapuheesta tuomitut Perussuomalaisten puolueeseen kuuluvat poliitikot oikeuttavat omaa puhettaan Facebook-kirjoituksissaan sekä YLE:n ja Helsingin Sanomien haastatteluissa ja artikkeleissa. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmen kansanedustajan Facebook-kirjoituksia sekä YLE:n ja Helsingin Sanomien haastatteluja ja artikkeleita, jotka koskivat poliitikkojen vihapuhetuomioita sekä vihapuheen ja sananvapauden välistä rajaa vuoden 2016 maaliskuusta vuoden 2017 helmikuulle.
Tutkimuksessa havaittiin, että oikeuttaessaan muslimien vastaista puhettaan poliitikot vetosivat ensinnäkin inhimilliseen virheeseen eli ”väärien sanojen valintaan” ja toiseksi järjen äänenä toimimiseen eli ”faktojen” esittämiseen. Kolmanneksi he vetosivat uhriksi eli poliittisen vainon kohteeksi joutumiseen ja neljänneksi, kansakunnan, länsimaalaisten arvojen ja sananvapauden puolustamiseen. Syytteet ja tuomiot vihapuheesta taas esitettiin poliittisesti motivoituneina ja epäoikeudenmukaisina.
– Esiintymällä toisaalta poliittisen vainon kohteeksi joutuneena ja toisaalta kansakuntaa ja sananvapautta puolustavana ”viattomana sankarina”, vihapuheesta tuomitut oikeistopopulistiset poliitikot pystyvät luomaan itselleen marttyyrin roolin, ja näin vähättelemään oman puheensa haitallisuutta, kertoo tutkijatohtori Katarina Pettersson Helsingin yliopistosta.
Poliitikkojen some-lausunnot voivat vaikuttaa vähemmistöjen elämään
Tutkimuksen mukaan sosiaalinen media tarjoaa poliitikoille oivan alustan vihamielisen puheen esittämiselle, sillä tässä ympäristössä poliitikot voivat kommunikoida suoraan lukijoiden kanssa, ilman toimittajien välitystä.
– Tunnettujen poliitikkojen sosiaalisessa mediassa esittämällä puheella etnisistä, kulttuurisista ja uskonnollisista vähemmistöistä voi muun muassa niiden valtamediassa saaman huomion myötä olla kauaskantoisia vaikutuksia vähemmistöihin kuuluvien ihmisten elämään, Pettersson sanoo.
Analysoimalla vihapuheesta tuomittujen poliitikkojen puhetta mikrotasolla ja osana laajempaa poliittista ja yhteiskunnallista ympäristöä, tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun vihapuheen ja sananvapauden välisestä rajasta, sekä miten vihapuheeseen voidaan puuttua.
– Vihapuheen kitkemiseksi tarvitaan oikeustuomioiden lisäksi myös muita toimenpiteitä, kuten poliisin riittävien resurssien turvaamista, mediakäytännesäätöjen kehittämistä, etnisiä, uskonnollisia ja kulttuurisia rajoja ylittävää vuoropuhelua, poliittisia toimia sekä syyllistyneiden poliitikkojen kohdalla myös poliittisia jälkiseurauksia, Pettersson toteaa.
Julkaisu:
Pettersson, K. (2019) “Freedom of speech requires actions”: Exploring the discourse of politicians convicted of hate-speech against Muslims. European Journal of Social Psychology. https://doi.org/10.1002/ejsp.2577
Lisätietoja:
Katarina Pettersson
Puh. 050 4480985
katarina.pettersson@helsinki.fi