Mitä parikymppiset nuoret tekevät talvisina perjantai- ja lauantai-iltoina? Viime viikonloppuna 900 heistä osallistui Nuorten filosofiatapahtumaan Nufitiin, jonne oli haastettu myös Helsingin yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti. Professori Jäntti ja hänen nuoret haastajansa Onni Reilin ja Bruno Zambrano pohtivat ääneen, pitääkö yhteiskuntaa taloustaantumassa elvyttää velkarahalla vai julkista taloutta kiristää velkojen maksamiseksi pois.
Jäntti teki keynesiläisen talousfilosofiansa alusta saakka selväksi.
– Suhdannetaantumassa olisi järkevää harjoittaa elvyttävää politiikkaa eikä tehdä julkisia leikkauksia.
Yksityinen ja julkinen taloudenhoito eri asia
Säästämisen hyveellisyys voidaan Jäntin mukaan ymmärtää, kunhan ei sekoiteta yksilön taloudenhoitoa julkiseen.
– Yksityisen ja julkisen talouden samastaminen on väärä ja tuhoisa analogia. Velkakellon tikittämisestä puhumisella poliitikot saavat aikaan kuitenkin toivotun pelotevaikutteen, Jäntti totesi.
– Velkarahalla elvyttämisen tulee kuitenkin olla kontrolloitua. Merkitystä on sillä, mitä velalla tehdään. Poliitikot esittävät nykyisin moraalisen ongelman, että emme saisi jättää velkataakkaa lastemme maksettavaksi. Ei haluta muistaa, että valtionvelan yksi pääasiallinen käyttökohde ovat lapset, heidän koulutuksensa ja päivähoitonsa.
Jäntin mukaan velkakriisiksi Suomessa kutsuttu ilmiö ei millään mittareilla ole niin sanottu Kreikan tie. Nuoret haastajat nostivat kuitenkin esiin kiristyspolitiikan onnistumiset muun muassa Baltian maissa ja toisaalta elvyttämisen riskit.
– Väheksymättä valtion ylivelkaantumisen aiheuttamia ongelmia, ne harvoin johtavat taloudelliseen tuhoon, Jäntti vastasi.
– Velka on lähes aina yksityisoikeudellista. Julkisen velan erityisasema johtuu siitä, että valtioilla on yksityisiin ja yrityksiin nähden pienempi todennäköisyys lakata olemasta sekä jokseenkin varmat verotulot.
Makrotaloudellista tutkimusta ei ole tarpeeksi
Velan “vangiksi” voi siis näyttää jäävän sekä velan että sen puutteen takia, vaikka puheen otsikon vanki-sanaa ei nyt käytetty. Resurssit ovat rajalliset.
– Niin sanotussa vapaassa markkinataloudessakin on rajansa, sillä emme tunne ainakaan vielä maapallon ja sen ihmisväestön ulkopuolisia markkinoita, Jäntti havainnollisti globaalia talousteoreettista sanomaansa.
Jäntin mukaan Suomen talouspolitiikassa pitäisi keskittyä kokonaiskysynnän kasvuun ja nettovarallisuuteen, joka selviää vähentämällä bruttovarallisuudesta velan määrän. Professori oli samaa mieltä haastajansa Onni Reilinin kanssa siitä, että makrotaloudellista tutkimusta ei tehdä Suomessa riittävästi. Valtiovarainministeriö ei tue sitä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) kautta.
Eriarvoisuutta, köyhyyttä ja taloudellista liikkuvuutta tutkinut Jäntti nauratti yleisöään tunnustamalla, että hänen julkistalouden yhteisprofessuurinsa Helsingin yliopiston ja VATT:n välillä tarkoittaa, että VATT maksaa puolet hänen palkastaan.
Nufit 2016 -tapahtuman järjestivät Paasitornissa 15.–16.1.2016 Prometheus-leirin tuki ry, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry sekä Helsingin yliopiston filosofianopiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry., Tapahtuman 15. juhlavuoden teemana oli tuho.