Väitös: Startup-yrittäjät ovat markkinoiden vallankumouksellisia

Startup-kulttuuri kertoo siitä, että rohkeilla tuotehypoteeseilla pelaavasta spekulatiivisesta yrittäjyydestä on tullut melko yleisesti hyväksytty yrittäjyyden muoto. Startup-yrittäjyys tarjoaa tavan identifioitua yrittäjäksi ilman selkeää tulovirtaa tai edes konkreettista tuotetta. Startupit kykenevät myös kääntämään kurssiaan nopeasti ja muuttamaan tuoteidean päälaelleen ilman suurta identiteettikriisiä. Näin todetaan Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessa.

Startup-maailman instituutiot, käsitteet ja tapakulttuuri tekevät tutkimuksen mukaan pesäeroa yritystoiminnan yleiseen linjaan, jossa yrittäjyys nähdään taloudellisena toimintana. Startup-yrittäjät vetäytyvät omiin tiloihin, mutta myös omaan käsitteelliseen tilaan, joka eroaa yrittäjyyden valtavirrasta.

- Tämä tilan hakeminen auttaa spekuloimaan rauhassa teknologian avaamilla mahdollisuuksilla. Teknologisen ja sosiaalisen spekulaation päälle taloudellinen spekulaatio tuodaan varovaisesti vasta monetisaation ja bisnesmallien kautta, kertoo VTM Antti Hyrkäs



Startupeilla oma kieli ja kulttuuri

Hyrkäs on tarkastellut väitöskirjassaan startup-tarinoita, startup oppaita ja tähän yrittäjyyden alamuotoon liittyvää käsitteistöä. Aineisto on pääosin yhdysvaltalaisista bisneslehdistä, minkä lisäksi Hyrkäs haki aineistoa myös San Franciscosta, jonka startup-tapahtumissa hän vieraili.

- Tavalliset kasvuyrittäjyyden käsitteet eivät ole riittäneet startup-maailmalle, ja siellä kehittyi oma kieli. Startup-skene huokuu paljon alakulttuurisia, ja jopa vastakulttuurisia piirteitä, Hyrkäs sanoo.

Väitöstutkimuksen mukaan tuotekehittely markkinoiden ulkopuolella ei sinällään ole kovin uusi asia, mutta uutta on se, miten tämä muoto on kiteytynyt ja popularisoitunut kulttuuriseksi ilmiöksi, johon moni menee mukaan.

- Kuka tahansa esimerkiksi Slushissa vieraileva voi tämän havaita, kun kuuntelee esityksiä ja keskusteluja. Nyt startup-kulttuuri vetää puoleensa myös yrityksiä, jotka eivät ole startup-yrityksiä millään tavalla. Suuretkin yritykset, ja valtion päättäjät, haluavat mukaan tähän spekulaation ja hypoteesien maailmaan, Hyrkäs kertoo.

- Se on tehnyt "spekulatiivisesta kasvuyrittäjyydestä” yleistajuisen asian, johon hämmästyttävän moni hyppää mukaan, hän jatkaa.



Startup –innostus ei aina lupaa kasvuyrittäjyyttä 

Politiikan kannalta täytyy Hyrkäksen mukaan muistaa, että startup-yrittäjyyden hype ei ole suoraan yhteydessä vankkaan yrittäjyyden kasvuun.

- Ehkä sitä pitäisi tilastoida erikseen muusta kasvuyrittäjyydestä: tällä hetkellä startup-maailman tilastoja tulee lähinnä yksityisiltä firmoilta  esimerkiksi CB Insightsilta ja pääomasijoittajien järjestöiltä esimerkiksi NVCAlta.

Poliittisesti panostaminen yleisesti startup-skeneen on tutkijan mukaan eräänlaista ruletin pelaamista.

- Teknologia-startupit ei ole mikään ”toimiala", Hyrkäs toteaa.

 

M.Soc.Sc. Antti Hyrkäs väittelee 20.12.2016 kello 10 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Startup Complexity - Tracing the Conceptual Shift Behind Disruptive Entrepreneurship". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Auditorio XII.

Vastaväittäjänä on Associate professor Morten Knudsen, Copenhagen Business School ja kustoksena professori Matti Kortteinen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Publications of the Faculty of Social Sciences. Väitöskirjaa myy Unigrafia Bookstore.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Väittelijän yhteystiedot:

Antti Hyrkäs

Puh. 050 469 6071

ahyrkas@gmail.com