Sijoittajan velvollisuuksista 8.12. Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa väittelevä OTM, KTM Marja Luukkonen on tutkinut, mitä velvollisuuksia vakuutus- tai arvopaperisijoittajalla on ja mitä velvollisuuksia tällä pitäisi olla.
Sijoitustuotteen tarjoajan on usein selvitettävä sijoittajan sijoittajaprofiili ja kysyttävä muun muassa tämän sijoituskokemuksesta ja -tietämyksestä. Sijoittajalla ei ole varsinaista tiedonantovelvollisuutta tuotteen tarjoajalle.
− Jos tuotteen tarjoaja täyttää lain mukaisen selonottovelvollisuutensa, sijoittajan vastuulla on, mitä tietoja hän itsestään antaa tuotteen tarjoajalle. Sijoittajaprofiilin selvittäminen on sijoittajan omaksi parhaaksi: tarkoituksena on, että sijoittajalle myydään sijoittajaprofiiliin soveltuva sijoitustuote, Luukkonen sanoo.
− Toisaalta, jos sijoittaja vastaa kysymyksiin vajavaisesti, ei se estä tuotteen myymistä sijoittajalle, väittelijä jatkaa.
Sijoittajan selonottovelvollisuus on lähtökohtaisesti laaja – suuri tietomäärä haasteena
Sijoittajan tulee lähtökohtaisesti tutustua kaikkeen hänelle annettuun materiaaliin eli hänellä on niin sanottu selonottovelvollisuus. Selonottovelvollisuuden laiminlyöntiä kuitenkin käytännössä tapahtuu.
− Sijoittaja saattaa luulla, että tietää mistä tuotteessa on kysymys tai hän saattaa ajatella, että on jo saanut suullisesti tai markkinointiesitteessä kaikki tärkeät tiedot eikä kirjalliseen materiaaliin tarvitse tutustua, sanoo Luukkonen. Tilannekohtaisesti sijoittajan selonottovelvollisuus voi myös supistua.
Väittelijän mukaan tuotteen tarjoajan laaja tiedonantovelvollisuus tarkoittaa sitä, että ei-ammattimaisen sijoittajan ei odoteta tietävän sijoitustuotteesta juuri mitään ennen sijoitusta koskevan informaation saamista.
− Sijoitustuotteen tarjoajan valtava tiedonantovelvollisuus ei ole toimiva ratkaisu ja käytäntöä on kritisoitu jo vuosien ajan. Laajoihin, jopa satoja sivuja sisältävään materiaaliin tutustuminen on sijoittajalle haastavaa. Tietoa ei välttämättä esitetä ymmärrettävässä muodossa, ja se voidaan ymmärtää väärin. Tärkeät asiat voivat jäädä korostamatta, ja huomio voi kiinnittyä epäolennaisiin asioihin, Luukkonen toteaa.
Joissakin sijoitustuotteissa onkin säädetty annettavaksi avaintiedot sisältävä asiakirja.
Sijoittajan on ymmärrettävä, että sijoittamiseen liittyy aina riski − virheistä reklamointi pitää hoitaa nopeasti
Lähtökohtaisesti jokaisen suomalaisen sijoittajan perustietoihin kuuluu, että yksinkertaisiin osakesijoituksiin ja velkakirjasijoituksiin liittyy riski pääoman menettämisestä.
− Koska useat sijoitustuotteet ovat rakenteeltaan ja ehdoiltaan nykyään monimutkaisia, ja kun epätietoisuus liittyy siihen, mihin riski tosiasiassa kohdistuu, ei mainituilla peruslähtökohdilla aseteta kovin suuria vaatimuksia sijoittajan tietotasolle. Tilanne muuttuu, jos sijoittajalla on aiempaa sijoituskokemusta tai -tietämystä, väittelijä sanoo.
Sijoittajan pitää reklamoida sijoitustuotteen tarjoajalle kohtuullisessa ajassa eli yleensä kuukauden kuluessa siitä, kun sijoittaja havaitsi tai hänen olisi pitänyt havaita tuotteen tarjoajan sopimusrikkomus. Tällainen sopimusrikkomus on käsillä esimerkiksi silloin, kun tuotteen tarjoaja on antanut sijoittajalle virheellistä tietoa tuotteesta. Jos sijoittaja ei reklamoi kohtuullisessa ajassa, hän menettää pääsääntöisesti oikeutensa vedota virheeseen ja kantaa itse vastuun mahdollisista epäedullisista seurauksista.
Luukkonen pohtii tulisiko yksityissijoittajan reklamaatiovelvollisuuden olla näin ehdoton.
− Yksi sijoittajalle lievempi vaihtoehto tulevaisuudessa voisi olla se, että reklamaatiovelvollisuuden laiminlyönti näkyisi sijoittajalle tiedonantovirheen johdosta maksettavassa vahingonkorvauksen määrässä. Toisena vaihtoehtona olisi poistaa reklamaatiovelvollisuus kokonaan ja jättää seuraamus lainsäädäntömme vanhentumista koskevien säännösten varaan.
**
OTM, KTM Marja Luukkonen väittelee 8.12.2018 kello 10 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Sijoittajan velvollisuudet". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33, 4. krs.
Vastaväittäjänä on professori Matti Rudanko, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu, ja kustoksena on professori Olli Norros.
Väitöskirjan yleinen osa on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.