Tutkimuksen mukaan täysreservipankkijärjestelmä estäisi yksityisen rahan luonnin ainakin siten, ettei julkinen valta takaa yksityisen rahan takaisinmaksua tai vaihdettavuutta kiinteällä vaihtokurssilla.
– Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi pankkien talletussuojasta luovuttaisiin, eikä keskuspankki toimisi enää viimekätisenä lainoittajana yksityisille toimijoille, väitöskirjatutkija Patrizio Lainà selventää.
Täysreservipankkijärjestelmä tarkoittaa, että pankkien rahanluontioikeus siirretään julkisen vallan tehtäväksi tai raha kiinnitetään johonkin hyödykkeeseen. Lainà tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan täysreservipankkijärjestelmän historiaa, ehdotuksia ja vaikutuksia.
Täysreservipankkijärjestelmän kokeilut 1800-luvulla rohkaisevia
Täysreservipankkijärjestelmää kokeiltiin 1800-luvulla Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Pankit kuitenkin pystyivät melko lyhyessä ajassa kiertämään sääntelyä, sillä täysreservivelvoite ei ulottunut pankkitalletuksiin. Niinpä pankkitalletuksista tuli nopeasti pääasiallinen maksuväline ja ne ovat sitä tänäkin päivänä.
– Tilastojen mukaan kokeilut eivät aiheuttaneet taloudellista epävakautta, vaan pikemminkin suurin osa makrotaloudellisista indikaattoreista osoitti ylöspäin, Lainà kertoo.
Lainán mukaan yksikään moderni valtio ei vielä ole rohjennut uudistaa rahajärjestelmänsä perusteita.
– Todennäköisempää on, että uudistus toteutetaan ensin osittaisena. Tällöin julkinen valta laskee liikkeelle ”sähköistä käteistä”, joka kiertää taloudessa yksityisten pankkitalletusten rinnalla, Lainà arvioi.
Vaikutuksien arvioidaan olevan pääosin positiivisia
Tutkijan mielestä täysreservipankkijärjestelmää kannattaisi kokeilla, jotta pystytään paremmin tutkimaan, onko sillä todella sellaisia vaikutuksia kuin etukäteen arvioidaan. Uudistus voisi myös laajentaa demokraattisen päätöksenteon aluetta, vaikkei se olekaan sen automaattinen seuraus.
– Lisäksi täysreservipankkijärjestelmä turvaisi yhteiskunnan maksujärjestelmää ja vähentäisi moraalikatoa poistamalla julkiselta sektorilta tarpeen pelastaa pankkeja ja taata talletuksia, Lainà kertoo.
Tutkijan mukaan on arvioitu, että täysreservipankkijärjestelmällä olisi selvästi positiivinen vaikutus talouden vakauteen ja se edistäisi demokratiaa, mutta sillä olisi vain lievästi positiivinen vaikutus sosiaaliseen tasa-arvoon. Huomattavasti kyseenalaisempaa on, pystyisikö se edistämään ekologista kestävyyttä.
– Ehkä vakuuttavin kritiikki täysreservipankkijärjestelmää kohtaan on, että yksityiset rahan korvikkeet syrjäyttäisivät julkisen rahan kuten kävi 1800-luvulla. Sen sijaan huolet siitä, että se aiheuttaisi luottolamoja tai erittäin ailahtelevia korkotasoja eivät ole kovin perusteltuja, sillä useimmat ehdotukset sisältävät joustoja, joiden avulla ne voidaan välttää suhteellisen helposti, Lainá toteaa.
Taloudellisia vaikutuksia Lainà tutki varanto—virta-konsistentin makrotaloudellisen mallin avulla. Hän vertaa täysvarantopankkijärjestelmän vaikutuksia nykyjärjestelmään.
''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''''
KTM Patrizio Lainà väittelee 20.10.2018 kello 12:00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Full-Reserve Banking – Separating Money Creation from Bank Lending”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, Sali 5, Fabianinkatu 33, Helsinki.
Vastaväittäjänä toimii taloustieteen professori Jesper Jespersen Roskilden yliopistosta ja kustoksena toimii kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki Helsingin yliopistosta.
Väitöskirja julkaistaan myös sähköisessä muodossa ja se on vapaasti ladattavissa E-Thesis -palvelussa.
Väittelijän yhteystiedot:
Patrizio Lainà
Puh. 0405834432
patrizio.laina@helsinki.fi