Väitös: Kansainvälisen oikeuden muutoksilla ristiriitaisia vaikutuksia tavoitteisiinsa nähden

Kansainvälistä oikeutta uudistettaessa on tärkeää välttää jämähtämästä käsitteiden määrittelemisen tasolle. On otettava huomioon, miten kyseisiä käsitteitä käytetään globaalissa hallinnassa ja millä seuraamuksilla.

OTM Ukri Soirila on tutkinut väitöskirjassaan ihmisyys-käsitteen käyttöä kansainvälisessä oikeudessa.

Hän käsittelee tutkimuksessaan 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa kansainvälisen oikeuden kentällä levinnyttä ajatusta, jonka mukaan oikeus on joko muuttumassa tai sitä on muutettava niin, että yksilöt korvaavat valtiot kansainvälisen oikeuden tärkeimpinä toimijoina. Samoin ihmisoikeuksien ja ihmisarvon nähtiin korvaavan valtion suvereeniuden sen tärkeimpinä käsitteinä.

Soirilan tutkimuksessa tällaista ajatusta kannattavat teoriat muodostavat ”ihmiskunnan oikeus -hankkeen” (the law of humanity project).

− Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että hanke on epäonnistunut. ”Ihmiskunnan oikeuden” sijaan olemme kohdanneet populistisen vastareaktion ja nationalismin uuden nousun, väittelijä toteaa.

Väitöskirjassa selvitetään ihmiskunnan oikeus -hankkeen perimmäisiä olettamia ja syitä siihen, miksei hanke ole onnistunut toteuttamaan tavoitteitaan.

− Syistä tärkein on se, että sielläkin missä elintaso on noussut, taloudellinen epätasa-arvo on kasvanut samanaikaisesti. Ihmiskunnan oikeus -hankeen kieltä ja käsitteitä on siis käytetty lähinnä taisteluun siitä, millainen valtion tulisi olla ja mikä on sen rooli niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Vaikka tämä on ollut paikoin hyödyllistä, toisinaan valtioita on pakotettu omaksumaan muutoksia, jotka ovat täysin sopimattomia niiden senhetkiseen tilanteeseen tai estävät niitä pitämään huolta kansalaisistaan, Soirila arvioi.

Väittelijän mukaan ihmiskunnan oikeus -hankkeen epäonnistumisesta huolimatta ei ole mitään syytä kääntyä takaisin nationalismiin, sulkea rajoja tai pyrkiä vähentämään kansainvälistä yhteistyötä.

− Ihmiskunnan oikeus -hanke ja nationalismi hahmottavat itseasiassa maailmaa hyvin pitkälti samankaltaisten lukkoon lyötyjen käsiteparien kautta, vaikka ne suosivatkin näiden parien vastakkaisia puolia. Kansainvälisen oikeuden tutkijoiden seuraavan askeleen tulisikin olla kyseisten käsiteparien purkaminen ja erilaisten kansainvälisen oikeuden tulevaisuutta koskevien hankkeiden vaikutusten uudelleenarvioiminen, teorioiden ja uusien vallan muotojen yhteydet huomioiden.

**

OTM Ukri Soirila väittelee 11.12.2018 kello 12 Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "The Law of Humanity Project: An Immanent Critique". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, P674, Yliopistonkatu 3.

Vastaväittäjänä on Professor Samuel Moyn, Yale University, ja kustoksena on professori Martti Koskenniemi.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.