Uusiutuva energia on vahvistamassa asemaansa myös suurten öljy- ja kaasuyhtiöiden perinteisillä toimintakentillä

Uusiutuvan energian politiikkaa ovat pitkään leimanneet vaikeudet täyttää asetettuja tavoitteita sekä investointien puute, minkä johdosta hyödyllisimmät ja kustannustehokkaimmat hankkeet jäävät usein puolitiehen.

Venäjällä arktiset alueet ovat kasvavan kansallisen ja kansainvälisen huomion kohteena, mikä on lisännyt intoa investoida syrjäistenkin alueiden energiaratkaisuihin.

– Uusiutuva energia voi löytää sieltä niitä markkinarakoja, mitä uusi ala kipeästi tarvitsee vallatakseen toimintakenttää, sanoo väitöskirjatutkija Hilma Salonen Helsingin yliopistosta.

Salonen tarkasteli väitöstutkimuksessaan Venäjän uusiutuvan energian 2010-luvun politiikkaa erityisesti valtion arktisilla alueilla. Tutkimuksen mukaan uusiutuvan energian tulevaisuus vaikuttaa Venäjällä olevan monisävyisempi kuin käsitys jäykän keskusjohtoisesta energiapolitiikasta antaisi ymmärtää.

– Tästä huolimatta sen rooli ei luultavasti ole niinkään fossiilisten polttoaineiden suorana haastajana kuin niiden tukijana ja täydentäjänä.

Ilmastonmuutoksessa kokonaisuus jää usein pimentoon



Valtion pääasiallinen kiinnostus kohdistuu suuriin, kotimaista teollisuutta tukeviin hankkeisiin.  Paikallisia toimijoita kuten kuntia motivoi toive säästää energiakuluissa ja parantaa energiavarmuutta esimerkiksi yhdistämällä tuuli- ja aurinkovoiman käyttöä dieselöljyn polttamiseen.

Väitöstyön mukaan ilmastonmuutos jää virallisissa asiakirjoissa enimmäkseen sivuseikaksi kun syyt tukea uusiutuvaa energiaa Arktiksella liittyvät enemmän konkreettisiin ja täsmällisiin tavoitteisiin kuin kokonaisvaltaisempiin muutoksiin.

– Kehityksen voi odottaa jatkuvan projektiluontoisena ja verraten epävakaisena, mistä huolimatta tiettyjä laajempia trendejä on mahdollista havaita, Salonen sanoo.



Vertailu esimerkiksi Kanadan ja Yhdysvaltojen arktiseen uusiutuvan energian kehitykseen paljastaa, ettei Venäjä ole tässä suhteessa erityistapaus.

– Tästä huolimatta uusiutuvan energian soluttautuminen osaksi valtion energiayhtiöiden ja arktisten alueiden tulevaisuuden tavoitteita on osoitus siitä, ettei fossiilisten polttoaineiden eturyhmien asema ole vailla strategista joustovaraa. Alueellisten toimijoiden valinnat voivat ajaa muutosta silloinkin, kun valtion tuki on näkyvissä vain paperilla, Salonen muotoilee.

Väitöskirja sisältää kolme tutkimusartikkelia, jotka paneutuvat energiapolitiikan kansalliseen, alueelliseen ja paikalliseen tasoon. Tapaustutkimukset käsittelevät Arkangelin alueen biomassan hyödyntämistä lämmityksessä sekä Sakhan tasavallan pyrkimyksiä tehostaa kallista ja onnettomuusaltista polttoaineiden pohjoista kuljetusjärjestelmäänsä uusiutuvan energian avulla. Artikkelit nojaavat virallisten asiakirjojen analyysiin, asiantuntijahaastatteluihin ja paikallisen median seurantaan.

*************************

Master of Arts Hilma Salonen väittelee 5.9.2020 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Russian Renewable Energy Politics in the Arctic: National Priorities and Local Realities". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania P674, Yliopistonkatu 3.

LIVESTREAM: https://helsinki.zoom.us/j/66103450584?pwd=NUFlMEFmT2lQMllLcU5Zc1dvUzJx…

SALASANA: 222999

Vastaväittäjänä on Professor Greg Poelzer, University of Saskatchewan, ja kustoksena on professori Janne Hukkinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Hilma Salonen

Puh. +358 45 633 8850

hilma.salonen@helsinki.fi