- Tulokset antavat viitteitä siitä, ettei lomakkeiden standardointi takaa standardoitua haastattelua. Kyse ei ollut yksittäisen haastattelijan toimintamallista, vaan useammat haastattelijat toimivat samoin, sanoo Mika Simonen, joka valmistelee aiheesta väitöskirjaa valtiotieteelliseen tiedekuntaan.
Tutkimuksessa vertailtiin identtiseen tutkimuslomakkeeseen vastaamista työttömien ja iäkkäiden toimintakykyhaastatteluissa vuosina 2007-2008. Tutkimuksessa verrattiin kahden tutkimus- ja kehityshankkeen haastatteluja videotallenteiden avulla. Haastattelijat käyttivät lomakkeita, jotka kohdentuivat haastateltavan fyysiseen toimintakykyyn. Hankkeisiin osallistui työttömiä ja iäkkäitä ihmisiä.
Työttömät tuottivat selkeästi enemmän positiivisia minimivastauksia, joten näyttöä on määrällisesti enemmän heidän hankkeestaan. Lisäksi haastattelijat kohtelivat hankkeiden vastauksia erilaisin seurauksin. Pääsääntöisesti työttömien haastattelijat päättelivät puuttuvan tarkenteen valiten niistä parempaa toimintakykyä kuvaavan vaihtoehdon.
- Iäkkäiden haastattelijat kysyivät lisätietoa, eivätkä systemaattisesti tehneet vastaavaa päättelyä vaihtoehtojen puolesta, Simonen kertoo.
Odotukset ajavat
päättelyn käyttöön
Tutkimuksen mukaan haastateltavien sosiaalinen identiteetti selittää valintaa päättelyn käytöstä. Työttömiin ja iäkkäisiin ihmisiin kohdistuu tietynlaisia odotuksia. Hankkeissa täytettyjen dokumenttien mukaan haastattelijat olivat luonnehtineet työttömiä ulkoasun, iän ja sukupuolen mukaan sekä kuvailleet heitä myönteisten adjektiivien avulla, kuten ”aktiivinen”, ”avosydäminen” tai ”sensitiivinen”.
Sen sijaan iäkkäissä henkilöissä haastattelijat tunnistivat sekä realistisuuden ja eteenpäin katsomisen että alakuloisuuden ja haluttomuuden elää.
- Näiltä osin materiaalit haastateltavien sosiaalisista identiteeteistä erosivat toisistaan. Ne voivat myös selittää haastattelijoiden toimintaa: Työttömät haluttiin nähdä kompetentteina työmarkkinoilla, kun taas iäkkäitä kohdeltiin tavallaan kriittisen arvioinnin kohteena, Simonen sanoo.
- Parhaimmillaan haastattelu on neutraalia ja standardoitua tiedonkeruuta, mutta tutkimuksissa on myös osoitettu haastattelijoiden taipumus johdatella kysymyksillään, Simonen jatkaa.
Tutkimuksessa tunnistettiin vertailun avulla ”päättelyn paikka” strukturoidussa haastattelussa.
- Tilastotutkimusten näkökulmasta vastauspäättelyn tiedostaminen tarkentaa tiedonkeruuta. Ilmiöstä voisi puhua erilaisissa haastattelukoulutuksissa ja metodioppaissa, Simonen toteaa.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Text & Talk-lehdessä.
Lisätiedot:
Mika Simonen
Puh. 050-545 8765
mika.simonen@helsinki.fi