Vaatimus poliittisen päätöksenteon pohjaamisesta tutkittuun tietoon on lisännyt päätösten vaikutusten etukäteisarvioinnin merkitystä. Yritysveropolitiikassa tämä on näkynyt erityisesti taloustieteellisen tiedon korostumisena päätöksenteon valmistelussa.
– Tutkittu tieto on samastettu päätöksenteossa liiaksi taloustieteelliseen tietoon. Tarvitaan myös oikeudellista ja käytännön tason ymmärrystä yritysten toiminnasta, toteaa hankkeen johtaja Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.
Tutkijoiden mukaan vuoden 2014 yritysverouudistus oli yksi esimerkki tieteenalapohjaltaan kapea-alaisen etukäteisarvioinnin sudenkuopista. Suomen yritysverotusta laskettiin tuolloin kerralla kansainvälisesti alhaiseen 20 prosenttiin.
– Poliittisessa valmistelussa keskeisessä osassa olivat verotuksen laskun niin sanotut dynaamiset vaikutukset. Veronalennuksen kerrottiin johtavan merkittävään talouden ja työllisyyden kasvuun, hankkeen tutkija Matti Ylönen Helsingin yliopistosta taustoittaa.
Heikkoutena tilastoaineistojen vajavaisuus ja soveltuvuus Suomeen
Valmistelussa dynaamisten vaikutusten taustalla olevat arviot johdettiin vuonna 2008 kansainvälisessä taloustieteen lehdessä julkaistusta artikkelista. Siinä vedettiin yhteen 427 eri maissa tehdyn tutkimuksen tuloksia veronalennusten vaikutuksista yritysten taloudelliseen toimintaan.
– Taustalla olleiden tutkimusten soveltuvuus Suomen tilanteeseen oli hyvin kyseenalaista. Esimerkiksi taustalla olevat tilastoaineistot ovat puutteellisia ja kunkin maan tilanne poikkeaa toisistaan, Ylönen linjaa.
Vuoden 2014 yritysverouudistusta edeltäneessä julkisessa keskustelussa jäi katveeseen myös se, että edellä mainitun artikkelin mukaan kaksi kolmasosaa dynaamisista vaikutuksista olisi tosiasiassa seurannut yritysten muuttuneista verosuunnittelukäytännöistä.
Suurin osa artikkelin listaamista mahdollisista dynaamisista vaikutuksista oli varsinaiseen taloudelliseen toimintaan liittymättömiä siirtoja. Suomen tapauksessa tämä olisi tarkoittanut, että veronalennuksen myötä yritysten voitot lähinnä raportoidaan muiden maiden sijasta Suomessa.
– Vaikutukset reaalitalouteen ja työllisyyteen ovat artikkelin mukaan vähäisiä. Tämä jäi julkisessa keskustelussa katveeseen, Ylönen toteaa.
Tutkimushanke perustuu vuonna 2019 tehtyihin haastatteluihin veropolitiikan keskeisten toimijoiden kanssa sekä laajaan asiakirja-analyysiin.
Suomen kulttuurirahaston rahoittama tutkimushanke ”25 vuotta yhteisöverotuksen reformeja” järjesti tutkimuksen tuloksia esittelevän seminaarin 14.1.2020 Helsingin yliopistolla.
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Matti Ylönen, matti.v.ylonen@helsinki.fi, 040 723 1118
Professori Heikki Hiilamo, heikki.hiilamo@helsinki.fi, 040 358 7203