Helsingin yliopiston yliopistonlehtori, akatemiatutkija Hanna Wass pitää johdonmukaista tutkimustulosten toistettavuutta sen takana, että hän oli perustuslakivaliokunnan kuultavana.
– Olemme hokeneet samaa viestiä säännöllisesti. Vaikka tutkimustyössä tutkija kokee usein painetta uudistua, vaikuttamistyössä johdonmukainen viesti ja riittävä toisto ovat tärkeitä, sanoo Wass. Hän on ollut perustuslakivaliokunnan kuultavana kolme kertaa.
"Vaikka tutkimustyössä tutkija kokee usein painetta uudistua, vaikuttamistyössä johdonmukainen viesti ja riittävä toisto ovat tärkeitä."
Mitään selviä ohjeita asiantuntijoiden valintaprosessista ei juuri ole. Eduskunnan työjärjestyksen mukaan ”valiokunta voi kuulla asiantuntijoita”, mikä viittaa siihen, että asiantuntijoiden kuuleminen ei ole pakollista kaikissa valiokunnan työstämissä asioissa. Kuka tahansa valiokunnan jäsen voi ehdottaa asiantuntijaa kuultavaksi, ja esitykset yleensä aina hyväksytään.
Poliittinen päätöksenteko pitää tuntea
Jotta kuuleminen sujuisi hyvin, tutkijan pitäisi olla oman alansa tietämyksen lisäksi perillä myös siitä, miten poliittinen päätöksentekojärjestelmä toimii.
– Taustojen pitää olla hallussa. Tietoa tarvitaan sekä kuulemiseen liittyvistä muotoseikoista että vaikuttavuuteen liittyvistä asioista, Wass kertoo.
"Asiantuntijoita arvostellaan yhä lisääntyvässä määrin "politikoimisesta" tai käytännön asioista vieraantuneiksi."
Käytännössä tutkijan on tiedettävä, millaisia ovat hyvä kirjallinen lausunto ja suullinen esitys. Tutkijan tulee myös osata laatia esitys niin, että se saa valiokunnan huomion. Lisäksi hänen täytyy tietää, mikä on hänen oma asiantuntijaroolinsa.
– Asiantuntijoita arvostellaan yhä lisääntyvässä määrin "politikoimisesta" tai käytännön asioista vieraantuneiksi, ja siksi on tärkeää selvittää etukäteen itselleen, missä roolissa on menossa kuultavaksi, Wass painottaa.
Mentoreita vaikuttamistyöhön
Helsingin yliopistossa on valtavasti tietoa, jota pitäisi Wassin mielestä saada enemmän poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön. Hänen mukaansa yhteiskunnallista vaikuttamista myös edellytetään ja halutaan tutkijoilta aiempaa enemmän. Toisaalta mitään selvää ohjenuoraa siitä, miten tätä vaikuttamistyötä tehdään yliopiston suunnalta, ei tutkijan mukaan ole.
Helsingin yliopistossa on valtavasti tietoa, jota pitäisi Wassin mielestä saada enemmän poliittisten päätöksentekijöiden käyttöön.
Wass ehdottaakin yliopistolle asiantuntijavaikuttamisen mentoreita, jotka toimisivat tutkijan tukena.
– Vaikuttavuutta ei voi ajatella ainoastaan näkyvyytenä esimerkiksi lehtien palstoilla, vaan vaikuttamistyö on nykyisin kokonaisvaltaista, Wass painottaa.
Hyvänä esimerkkinä tutkijan vaikuttamistyöstä Wass pitää Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon työtä eriarvoisuuden vähentämiseksi. Hiilamon kädenjälki näkyy perustuslakivaliokunnan sotelausunnossa.
– Heikki Hiilamo on tehnyt vaikuttamistyötä uuvutustaisteluna: hän oli esittänyt samoja argumentteja kaksi vuotta soten parlamentaarisessa valmisteluryhmässä, mutta koki niiden tulleen kuulluksi vasta perustuslakivaliokunnan kuulemisessa viime keväänä, Wass tietää.