Suomen Akatemian tutkijatohtori Visa Kurki ehdottaa, että eläin voisi olla oikeussubjekti siinä missä ihminen ja yrityskin. Vain oikeussubjektilla voi olla oikeuksia. Nykylainsäädännön mukaan eläin on esineeseen verrattavaa omaisuutta, mutta eläimellä voidaan hahmottaa olevan jo nykylainsäädännön nojalla oikeuksia.
– On korkea aika nähdä myös eläin oikeussubjektina, jolla on juridisia oikeuksia, Visa Kurki sanoo.
Oikeus olla kokematta tarpeetonta kärsimystä
Nykyinen eläinsuojelulaki sisältää Kurjen mukaan kauniin kuuloisia kirjauksia. Lain kolmannen pykälän mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa tuottaa tarpeetonta kärsimystä. Tästä lähtökohdasta huolimatta kärsimys katsotaan lähes aina ”tarpeelliseksi”.
– Esimerkiksi porsaiden tai poron vasojen kastrointi ilman kivunlievitystä on sallittua. Sama pätee koirien ylijalostukseen.
Nykyistä eläinsuojelulakia ja eläintenpitokieltoja on myös helppo kiertää ja siirtää rikollinen toiminta toisen nimiin. Järjestelmä kohtelee myös eläimiä eri tavoin riippuen siitä, miten paljon ne ovat ihmisten näkyvillä. Esimerkiksi turkiseläin on turkistarhalla ahtaissa häkeissä ilman mahdollisuutta lajityypilliseen elämään, mutta samalla eläinlajilla eläintarhassa ihmisten silmien edessä on huomattavasti paremmat olot, Kurki huomauttaa.
– Eläimillä ei ole perustuslaillista suojaa eikä nykyistä lakia oteta tarpeeksi vakavasti, kun miettii jatkuvasti tapahtuvia eläimiin kohdistuvia rikoksia.
Kurki on vuonna 2018 perustetun Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja. Yhdistys on tehnyt ehdotuksen eläinten perusoikeuksiksi, jotka kirjattaisiin Suomen perustuslakiin. Tavallinen lainsäädäntö ei saa olla ristiriidassa perustuslain kanssa, joten jos eläinten perusoikeudet olisivat siihen kirjattu, eläinsuojelulakia olisi vaikeampi rikkoa, sillä silloin rikkoisi myös perustuslakia. Kurki ei kuitenkaan pidä vain rangaistusten koventamista toimivana keinona eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lain noudattamiseksi.
Perinteisesti on ajateltu, ettei eläinsuojelulaeista seuraa eläimelle oikeuksia vaan ainoastaan ihmisille velvollisuuksia. Kurjen mukaan jo nykyisestä eläinsuojelulaista voidaan kuitenkin nähdä myös seuraavan eläimelle oikeuksia: esimerkiksi oikeus tulla kohdelluksi hyvin ja oikeus olla kokematta tarpeetonta kärsimystä.
Kysymys liittyy laajemmin oikeussubjektiuteen, josta Kurki teki väitöskirjansa Cambridgen yliopistossa. Väitöskirja sai Cambridgen yliopistossa kaksi palkintoa, muu muassa oikeustieteellisen tiedekunnan arvostetun Yorke Prize -palkinnon. Oxford University Press julkaisi väitöskirjan pohjalta muokatun kirjan A Theory of Legal Personhood loppuvuodesta 2019.
Oikeussubjekti on käsitteenä vanha
Oikeussubjektin käsite juontaa juurensa roomalaisesta oikeudesta, mutta länsimaissa vallalla on saksalainen 1700-1800-luvuilta peräisin oleva oikeuskäsitys, jonka mukaan eläin on omaisuutta, ei oikeussubjekti. Saksalaiset oikeustieteilijät olivat Kurjen mukaan kiinnostuneita lähinnä yksityisoikeudellisista kysymyksistä, kuten sopimuksista ja omistusoikeudesta. Eläimillä ei olekaan esimerkiksi oikeutta tehdä sopimuksia.
– Eläinsuojeluoikeudessa on kyse eläinten suojelemisesta, ja tästä näkökulmasta eläin voidaan jo ymmärtää oikeussubjektiksi.
Tekoälyn aikakaudella subjekti-kysymys on herättänyt laajaa kiinnostusta. Käsite on kuitenkin ollut tärkeä muun muassa amerikkalaisen Nonhuman Rights Projectin toiminnassa. Järjestö on pyrkinyt saamaan tuomioistuimet myöntämään joillekin eläimille henkilön aseman ja habeas corpus -oikeuden, joka turvaa henkilökohtaisen vapauden. Harvardin yliopiston professori Laurence Tribe viittasi Kurjen tutkimuksiin erään tällaisen oikeudenkäynnin yhteydessä toimittamassaan lausunnossa.
Nonhuman Rights Project on saanut paljon julkisuutta, vaikka varsinaisia voittoja sillä ei ole vielä ollut montaa, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: yhdistyksen argentiinalainen sisarjärjestö sai argentiinalaisen tuomioistuimen myöntämään Cecilia-simpanssille habeas corpus -oikeuden. Cecilia pääsi oikeuden päätöksellä turvakotiin eläintarhasta.
Helsingin yliopiston rehtori Jari Niemelä myönsi kolmivuotisen tutkimusmäärärahan vuosiksi 2020-2022 Visa Kurjen hankkeelle Animals under a Welfarist Regime: Theory and General Principles of Animal Law. Hankkeessa tarkastellaan eläinsuojelulainsäädännön nykytilaa ja pyritään ymmärtämään esimerkiksi mainittua ”tarpeettoman kärsimyksen” käsitettä: milloin kärsimys on tarpeellista? Rahoitus käytetään väitöskirjantekijän ja postdoc-tutkijan palkkaamiseen.