Tunnepuheeseen luotettiin politiikassa ennenkin

Työväenliikkeen agitaation tavoitteena oli antaa ideologiselle sanomalle merkitys tunnetasolla 1900-luvun alussa. Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus osoittaa, että kyseessä ei kuitenkaan ollut vain vihan ja koston lietsominen, vaan agitaatiossa käytetty tunnerepertuaari oli monipuolisempi kuin usein on ajateltu. Keskeisin agitaatiossa välitetty tunne oli rohkeus, koska työväenliikkeen leviämistä ja agitaattorien työtä haittasivat erityisesti maalaisköyhälistön tuntema pelko sosialismia ja paikallisia auktoriteetteja kohtaan.

VTM Anna Rajavuori on tutkinut poliittisen historian alaan kuuluvassa väitöstyössään poliittisia esityksiä ja esittämistä 1900-luvun alussa kohteenaan sosiaalidemokraattien agitaatiotoiminta keskisuomalaisella maaseudulla. Puolueen piirijärjestön kiertävät agitaattorit kulkivat maaseudulla pitämässä puhetilaisuuksia ja neuvomassa maalaisköyhälistöä järjestäytymisessä. Rajavuori analysoi puhetilaisuuksia esityksinä, joissa oli mahdollista käydä valtakamppailua paikallisella tasolla ja rakentaa luokkaan perustuvaa identiteettiä.

Agitaatiossa pyrittiin politisoimaan paikallisia tapahtumia ja tietoinen konfliktiin hakeutuminen oli eräs agitaattoreiden käyttämistä esitysstrategioista.

- Erimielisyyksiä aiheuttivat myös tulkinnalliset erot liittyen keskustelukulttuuriin ja poliittisiin esiintymisiin, sillä eduskuntauudistus vuonna 1906 muutti poliittista järjestelmää ja poliittista kulttuuria. Tästä osoituksena oli uusi poliittinen tapahtuma, vaaliväittely, Rajavuori kertoo.

 

Porvaripuhujat eivät sallineet
keskustelua tilaisuuksissa

Vaikka vaaliagitaatioon osallistuivat kaikki vaalipuolueet, porvarilliset eivät yleisesti kutsuneet puhetilaisuuksiaan agitaatioksi vaan esitelmiksi. Puolueet antoivat siis samankaltaisille tapahtumille erilaisia merkityksiä, mikä aiheutti kuulijoissa tulkintaerimielisyyksiä.

- Tämä näkyi esimerkiksi siten, että toisin kuin porvarillisten puhujien esitelmätilaisuuksiin, sosialistien agitaatiotilaisuuksiin kuului olennaisena osana avoin keskustelu puheen päätyttyä. Kun porvarilliset puhujat eivät sallineet keskustelua esitelmätilaisuuksissaan, sosialistit tulkitsivat keskustelun kieltämisen ulossulkemisena, vapauden rajoittamisena ja vallankäyttönä, Rajavuori toteaa.  
 

********************

 

VTM Anna Rajavuori väittelee 2.6.2017 kello 12 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Esityksen politiikka - Sosialistinen agitaatio keskisuomalaisella maaseudulla 1906-1908". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XII, Unioninkatu 34, 3. krs.

Vastaväittäjänä on professori Kari Teräs, Tampereen yliopisto, ja kustoksena toimii professori Pauli Kettunen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa osoitteesta: http://hdl.handle.net/10138/184737

 

Väittelijän yhteystiedot:

Anna Rajavuori
Puh. 040 506 4358
anna.rajavuori@helsinki.fi