Presidentinvaalin tulosta ei voi tarkastella irrallaan kongressinvaaleista.
− Nyt kun myös kongressin tasapaino muuttuu samaan suuntaan presidentinvaalin lopputuloksen kanssa, avautuu voittajalle mahdollisuus todelliseen sisäpolitiikan suunnanmuutokseen muun muassa teollisuus- ja energiapolitiikan, terveydenhoitojärjestelmän ja verotuksen kohdentumisen ja tulonsiirtojen osalta, tutkimusjohtaja Juhana Aunesluoma toteaa.
Aunesluoman mukaan Donald J. Trump voi panna alulle radikaalejakin muutoksia.
− Tosin emme tunne käytännössä lainkaan sitä, minkälaisilla politiikka- tai lainsäädäntötoimilla hän presidenttinä käytännössä pyrkii pääsemään tavoitteisiinsa.
”Trumpin kannattajat ovat antaneet hänelle todella avoimen valtakirjan.”
Ulkopolitiikassa rakenteelliset jatkuvuudet ja trendit vievät Yhdysvaltoja viime yön tuloksesta riippumatta pidättyväisempään ja Aasiaan sekä Tyynen valtameren alueelle painottuvaan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Suuri käänne on tapahtunut jo Obaman presidenttikausilla.
− Trumpin Amerikka voi kuitenkin olla esimerkiksi Euroopalle ja myös Suomelle se epävarmempi kumppani, presidentinvaaleja Kalifornian yliopistosta Santa Barbarasta käsin seurannut akatemiatutkija, Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Rani-Henrik Andersson huomauttaa.
Tärkeä kysymys myös on, miten Hillary Clinton kehottaa kannattajiaan toimimaan tappionsa jälkeen. Tällä hetkellä tunnelmat ovat jännittyneet.
Likainen vaalikampanja
Rani-Henrik Andersson uskoi Trumpin tyylin koituvan hänen kohtalokseen jo esivaaleissa.
− On hämmentävää, miten Trump on selvinnyt kaikista möläytyksistään. Vaikuttaakin siltä, että hän kykeni luomaan kannattajiensa piiriin todellisen uskovien joukon, joka luottaa häneen kuin vuoreen.
Juhana Aunesluoma on puolestaan ollut yllättynyt siitä, kuinka uskollisesti republikaanien vakiintuneet kannattajat asettuivat Trumpin taakse − Yhdysvaltojen poliittisen järjestelmän voimakkaasta jakautumisesta huolimatta.
− Clintonia kohtaan tunnettu epäluottamus on ollut odotuksiakin syvempää, Aunesluoma arvioi.
”Polarisaatio on lisääntynyt Yhdysvalloissa voimakkaasti viimeisen kahden vuosikymmenen aikana. Nyt seurataan sitä, jatkuuko poliittinen eriytyminen nykyisellä trendillä vai onko se saavuttamassa jonkinlaisen kyllästymispisteen.”
Vaalikampanjan negatiivisuus ja osapuolten mustamaalaaminen eivät hämmästyttäneet ketään, sen sijaan vaalipäivää edeltäneet viime hetken tapahtumat kylläkin.
Akatemiatutkija, yliopistonlehtori Hanna Wass kummastelee suuresti Clintonin sähköpostiviestitutkinnan uudelleenkäynnistämistä ja pikaista tutkinnan päättymistä.
− Koko prosessia on vaikea ymmärtää: miten FBI voi sekaantua tällä tavalla kampanjaan viime metreillä? Julkisuudessa on kysyttykin, miksi jatkotutkintaa ei tehty hiljaisuudessa ja tultu vasta sitten ulos, mikäli jotakin uutta olisi paljastunut.
Suurten tunteiden vaalit
Presidentinvaalien asetelmaa leimasi kauttaaltaan se, että kummatkin ehdokkaat ovat epäsuosittuja.
− Vaikka Clintonin ehdottomana vahvuutena on hänen kokemuksensa ja asiantuntemuksensa, on siitä tullut hänelle taakka. Ehdokas näyttäytyy suurelle joukolle yhdysvaltalaisista etäisenä ja korruptoituneena poliittisen ”establishmentin” kruununjalokivenä, Wass kommentoi.
Donald Trump on puolestaan osannut vedota taidokkaasti amerikkalaisen unelman kariutumisen tuottamaan tunteeseen petetyksi tulemisesta. Vaaleissa oli kyse muustakin kuin puolueiden välisistä eroista. Kyseessä oli taloudellinen eriarvoisuus, tyytymättömyys liittovaltioon ja tunne epäoikeudenmukaisuudesta.
− On olemassa paljon vihaisia, lähinnä valkoisen keskiluokan ja alemman valkoisen keskiluokan miehiä, jotka kokevat menettäneensä vaurautta ja työpaikkoja muun muassa siirtolaisille ja ulkovalloille. Pian he eivät myöskään ole selvä enemmistö muuttuvassa Yhdysvalloissa. Tästä pelon tunteesta Trump ammensi suosiotaan, Andersson sanoo.
Muutosten ilta
Lopullisen vaalituloksen kannalta oleellista oli, että Trump sai hiljaiset kannattajansa liikkeelle. Pelkät republikaanien äänet eivät olisi hänelle riittäneet. Tosin tarkka äänestyskäyttäytyminen selvinnee vasta tulevissa analyyseissa.
− Yllättävintä oli Michiganin ja Wisconsinin kääntyminen Trumpille. Latinot, mustat ja naiset eivät sittenkään nousseet Clintonin voiton takaajiksi. Valkoinen suurkaupunkien ulkopuolinen väestö uskoi Trumpin sanaa muutoksesta ja tuli äänestämään, Andersson toteaa.
− Tunnettua paikallista vaalikommentaattoria Van Jonesia lainaten, kyseessä oli yhtäältä protesti Washingtonin eliittiä vastaan, mutta toisaalta myös valkoisen Amerikan vastaisku sille, että demografia on muuttumassa. Presidenttinä on ollut viimeiset kahdeksan vuotta afrikkalais-amerikkalainen, latinoväestön määrä kasvaa, eivätkä muutkaan vähemmistöt ole enää hiljaa.
”Kaiken kaikkiaan on hyvin vaikea ennakoida mitä tuleman pitää. Yhdysvaltalaiset halusivat muutosta, nyt he sen saavat.”
Video: Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku analysoi vaalituloksen merkitystä