Timo Honkela kertoo:
"Loppuelämäni suurimmaksi hankkeeksi kutsun Rauhankonetta. Samalla nimellä on tekeillä myös kirja. Tarvitsen avustajaa sen toteuttamiseen, koska minulta katosi kasvaimen takia oikea puoli näkökentästäni.
Ihmiskunnan tulevaisuus voi riippua tekoälyn hyödyntämisestä paremman vuorovaikutuksen edistämisessä. Tekoälyn nopea kehitys tuo mukanaan riskejä, mutta on meidän päätettävissämme, miten käytämme sitä hyvään.
Käsitykseni teknologian mahdollisuuksista perustuu kulttuurievoluutioon. Nykyajan keskiluokka elää paremmin kuin kuninkaat 500 vuotta sitten. Sadassa seuraavassa vuodessa koneet voivat auttaa meitä edistämään yhteisymmärrystä. Ehkä meidän ei tarvitse odottaa edes vuosisataa, ennen kuin koneet auttavat meitä ymmärtämään toisiamme.
Sairauteni vuoksi en voi enää sitoutua pitkällisiin tutkimushankkeisiin. Keskitynkin tiede- ja kokemusperäiseen konsultointiin, jonka toivon hyödyttävän koko tutkimusyhteisöä.
Puolustan suoraviivaisesti akateemista tutkimusta ja teknologian ihmisille tarjoamia mahdollisuuksia parempaan elämään.
KIELI JA KONE
Maailmankuvien sumassa syntyy väistämättä konflikteja väärinkäsitysten takia. Tekoälyn strateginen tuominen yhteen humanististen ja yhteiskuntatieteiden kanssa on tärkeintä niitä ratkaistaessa. Maailmankuvien moninaisuuden ymmärtäminen on terveen ihmisen merkki.
Rauhankone-hanke tavoittelee ihmisen aivojen mallintamisen kautta menetelmiä, jotka voivat auttaa meitä ymmärtämään myös syvempiä käsitteellisiä eroavaisuuksia kuin pelkät sanat ja lauseet.
Tutkimuskysymys kuuluu: miten erilaiset käsite- ja uskomusjärjestelmät voisivat kohdata? Tekoälytutkimus voi kehittyessään antaa tähän käytännöllisiä vastauksia. Kieli on ihmisten viestinnän väline, eikä liene mitään syytä olettaa, etteivät koneet voisi tässä meitä auttaa.
Koneet voivat analysoida ja simuloida yhä monimutkaisempia psykologisia ja kulttuurisia ilmiöitä.
LIIAN AHTAASEEN PULLOON
Tietojenkäsittelytiede tekee mahdolliseksi todellisuuden monimuotoisuuden paremman ymmärtämisen. Pelkästään logiikan käyttö ei aina riitä. On ongelmallista, ettei pureuduta siihen, mitä käsitteet erilaisissa konteksteissa sisältävät. Analyyttinen filosofi Jaakko Hintikka ymmärsi tämän ja teki merkittävän työn probleeman tutkimuksessa.
Myös tekoälytutkimuksessa ja logiikassa tulisi aina huomioida reaalinen maailma ja sen ongelmat. Olemme biologisia olentoja, jotka ovat kulttuurievoluution kautta kehittäneet itselleen aiempaa tehokkaampia selviytymisvälineitä. Teknologian tarjoamat mahdollisuudet kuuluvat tähän ryhmään.
Rauhankoneen kaltaisissa hankkeissa pitää tarkastella koneiden lisäksi ihmisiä ja heidän käytöstään. Filosofian ja tieteen historiassa on usein harhauduttu tekemään tiedollista väkivaltaa todellisuuden monimutkaisuudelle. Sillä tavoin olemme ajaneet itsemme tiedollisesti pienempään pulloon kuin mitä todellisuus oikeasti on.
Pidän itseäni filosofisesti yhtä aikaa pragmatistina ja realistina. Monet filosofit pitävät näitä näkemyksiäni toisilleen vastakohtaisina. Maailmaa koskeva kielellinen tietomme on suhteellista, mutta tämä suhteellisuus on suhteellista.
Ihmiset rakentavat maailmankuvaa yhteistyössä niin, että kukin tuo kokonaisuuteen omia palasiaan. Joskus nämä palaset eivät sovi helposti yhteen ja joukkoon voi mahtua varsinaisia erehdyksiäkin. Ei riitä, että katsotaan yksittäisiä väitelauseita kutakin erikseen. On tarkasteltava kokonaisia kieli- ja käsitejärjestelmiä.
ERI NÄKÖKULMIEN YMMÄRRYS
Tärkeämpää kuin elollisten ja elottomien olioiden olemassaolon epäily on niiden käsitteellinen sekä käytännöllinen ymmärtäminen. Siinä koneäly voi auttaa meitä, kunhan kehitämme sitä edelleen rauhanomaisia tarkoituksia varten.
Tekoälyn kehittämiseen liittyy monia eettisesti ongelmallisia kysymyksiä. Ihmiset voivat käyttää teknologiaansa niin hyvään kuin pahaan. Rauhankoneen tarkoitus on antaa uusille tietokoneille yleisen merkitysneuvottelukyvyn lisäksi ominaisuus, joka osaa erottaa myös moraalisten käsitteiden monimuotoisuuden.
Esimerkiksi lakeja säädettäessä pitää ottaa huomioon, että oikeudenmukaisuuden käsite ymmärretään monin eri tavoin ihmisten keskuudessa. Tähän asti keinot kyseisen käsitteen yhteisymmärrykseen ovat olleet heikot. Tietävä kone voisi tässä auttaa.
Kalevalassa sanotaan usein sama asia kolmella eri tavalla. Tämä on vanha keino auttaa eri näkökulmista asioita tarkastelevien yhteisymmärrystä. Koneet voivat jatkossa tehdä käännöksiä ja selittää asioita avuksemme.
TULEVAISUUDEN TÄHDEN
Maailmassa puhutaan noin kuutta-seitsemäätuhatta kieltä, päälle vielä erilaiset murteet. Se tarkoittaa useita todellisuuden käsitteellistämis- ja jäsentämistapoja.
Jo nyt meillä on käännösohjelmia älylaitteissamme, mutta niiden kyvyt ovat yhä rajattuja. Kielet kehittyvät käytössä, ja myös teknologian pitää tehdä niin.
Rauhankoneen kaltaisten innovaatioiden kehittäminen on pitkälti kiinni vastuullisesta poliittisesta tahdosta, sillä akateemista osaamista riittää. Peräänkuulutan lisää tutkimusrahoitusta. Tutkimus on paras väline maan- ja maailmanpuolustukseen.
Ihmiskunta ei ole vielä koskaan kohdannut sellaisia haasteita, joita on tulossa vastaan. Algoritmit ja niiden mahdollistamat matemaattiset mallit tarjoavat mahdollisuuden suuremmalle ymmärrykselle ihmisten kesken.
Olen päättänyt keskittää viimeiset kuukauteni Rauhankone-hankkeeseen. Yhden ihmisen elämä ei ole niin tärkeä kuin koko ihmiskunnan tulevaisuus.
Perheeni pysyy tietenkin koko ajan mielessäni."
Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehden Ajattelen näin -palstalla Y/04/17.
Professori Timo Honkela, Julkaisut, projektit, aktiviteetit.
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.