‒ Tieteen joukkorahoitus tuo ihmisille tilaisuuden käyttää rahaa mielekkäästi pelkän kulutuksen sijaan. Samalla luodaan side tieteen ja yleisön välille, toteaa Mesenaatti-joukkorahoituspalvelun perustajajäsen Pauliina Seppälä.
Sosiaaliset mediat ovat luoneet osallistumisen kulttuurin, jossa jopa miljoonat lahjoittavat pennosia yhteisen päämäärän hyväksi. Yhteisöjen kautta haetaan avustusta, lainoja tai luvataan vastiketta rahoittajalle. Tämä vastike voi olla vaikkapa tuote, elämys tai pääsylippu.
Yritysten ja kulttuurin uudet rahoitusmallit hyödyntävät tätä ilmiötä: puhutaan joukkorahoituksesta tai vertaistaloudesta. Kickstarter ja IndieGoGo ovat alan tunnettuja veteraaneja. Tieteen näkyvin joukkorahoitusalusta on Experiment.com.
Mesenaatti on tehnyt alan pioneerityötä Suomessa kulttuurin parissa. Tänään julkaistiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa viisitoista tieteen alan pilottihanketta.
Matka maan uumeniin
Yhdessä hankkeessa mennään elämän äärirajoille – syvälle, syvälle alas. Energiayhtiö St1:n geotermisen energian projektissa kairataan reikä kuuden kilometrin syvyyteen Otaniemen alle.
Tutkijoilla on tietoa siitä, miten pystytään estämään korroosiota ja mineraalisaostumien eli niin sanotun kattilakiven muodostuminen.
Vihreän energiantuotannon tukemisen ohella tiede hakee kalliosta elämän äärirajoja. Hankkeessa mukana oleva Helsingin yliopiston geofysiikan professori Ilmo Kukkonen kertoo, että kilometrienkin syvyydessä kalliossa on elämää eli mikrobeja. Kukkonen on osa poikkitieteellistä tutkimusryhmää, joka on aiemmin tutkinut Outokummussa sijainnutta syväreikää.
Miten syvälle elämää riittää ja millaista se on?
‒ Kuuden kilometrin syvyydessä elämä lähestyy äärirajojaan, lämpötilaa on noin 120 astetta. Haluamme katsoa, miten syvälle elämää riittää, ja millaista se on.
Professorin mukaan syväbiosfääri kiinnostaa yleisöä yllättävän paljon. Aniharva tietää, että elämä sykkii vielä kilometritolkulla peruskallion sisällä. Yhteisörahoituksella syvän tutkijat hakevat sekä euroja että keinoa levittää tietoisuutta omasta tutkimusalueestaan. Julkisuus saattaa avata myös muita rahoitushanoja.
Ei helppoa rahaa
Mesenaatin Pauliina Seppälä kertoo, että yhteisörahoituksesta kiinnostuneet tiedehankkeet ovat olleet yllättävän yleisöystävällisiä. Koska tiede on täysin uusi aluevaltaus, ei vielä tiedetä täysin, millä resepteillä tutkimuksen mielekkyys ja kiinnostavuus muunnetaan julkisuudeksi ja rahaksi.
Kullekin tiedeprojektille pohditaan kohderyhmät ja mainostuskeinot ja niille haetaan kummeja, jotka pitävät tiedettä näkyvillä sosiaalisessa mediassa. Hanketta tukee Koneen säätiö.
Seppälä korostaa, että yhteisörahoitus vaatii kovaa ja jatkuvaa työtä. Aiemmat kokemukset ovat osoittaneet, että menestyäkseen on oltava esillä, koska eurot tulevat pieninä tippoina yksityisten ihmisten taskuista. Facebook, Twitter ja muut sosiaaliset mediat ja aktiivinen julkisuuspommitus vaativat enemmän työtä kuin moni arvaakaan. Tyypillinen projektin tuotto saattaa olla vain muutamia tuhansia euroja. Saadun julkisuuden arvo saattaa olla merkittävästi suurempi.
Kuka voi sanoa tukeneensa maailman viisastumista?
Tiedeihmisten rahalle antama vastike on samalla mietittävä tarkkaan. Mahdollisuus seurata tiedeprojektia läheltä on usein oiva vastike. Moniko voi rehellisesti sanoa, että on tukenut maailman viisastumista?
Lahjoita tänään -tempaus ensi viikolla
Tiedettä voi rahoittaa myös lahjoittamalla. Helsingin yliopisto kutsuu kaikki lahjoittamaan tieteelle Lahjoita tänään –tempauspäivänä 22.4.2015. Voit tukea tiedettä, tutkimusta ja opetusta haluamallasi summalla. Keräysvarat ohjataan Helsingin yliopiston 375-Tulevaisuusrahastoon. Tule mukaan ja tee verkkolahjoitus.