Teologia.fi ja Teologinen Aikakauskirja: Sovitus ja sovinto edellyttävät anteeksipyyntöä ja -antoa, mutta myös mahdollistavat sen

Miten menneisyyden pahat teot on mahdollista hyvittää tai antaa anteeksi? Miten kohdata oma ja toisten syyllisyys, häpeä ja viha? Teologia.fi ja Teologinen Aikakauskirja pureutuvat uusimmassa yhteisnumerossaan sovitukseen ja sovintoon.

Sovinto on aina prosessi, joka tapahtuu sekä ihmisessä itsessään että hänen suhteissaan muihin ihmisiin.

− Ääni tulisi antaa erityisesti niille, joita ei ole aiemmin kuultu eikä nähty, ja joiden kokemuksista ei ole välitetty tai niitä on vähätelty, Teologisen Aikakauskirjan päätoimittaja Virpi Mäkinen kirjoittaa Teologia.fi:ssä.

Kollektiiviset anteeksipyynnöt, sovinto- ja totuuskomissiot sekä erilaiset rikos- ja riita-asioiden sovintomenettelyt pyrkivät kaikki kuulemaan mahdollisimman laaja-alaisesti tapahtumien osapuolia.

Sovintoprosessit avaavat aina jo arpeutuneet haavat. Muistot voivat olla hyvinkin kipeitä ja anteeksipyytäminen ja antaminen vaikeaa, jopa mahdotonta.

− Lopullinen päämäärä on koetun hyväksyminen sekä vapautuminen syyllisyyden, häpeän ja vihan tunteista väärintekijää kohtaan tai suhteessa omiin pahoihin tekoihin ja rikoksiin, Mäkinen jatkaa.

Kollektiiviset anteeksipyynnöt jäävät kuitenkin helposti pelkäksi puheeksi ja oman pesän puhdistamistoimiksi, ellei niihin sisälly minkäänlaisia korvaavia toimenpiteitä tai käytännön parannustoimia.

− Ongelmallisia ovat erityisesti menneisyydessä tehtyjen virheiden, rikoksien ja epäoikeudenmukaisuuksien tunnustaminen ja anteeksipyytäminen, koska anteeksiantoa ei ole enää kukaan kuulemassa eikä antamassa. Toisaalta anteeksipyyntö lienee vähintä, mitä tallaisissa tapauksissa voi tehdä, Mäkinen pohtii.

Menneisyyttä ei saa takaisin, mutta nyt ja tulevaisuudessa on toimittava toisin.

Sovitus ja sovinto -teemanumeron artikkelit Teologia.fi:ssä:

29.10. ilmestyvästä Teologisesta Aikakauskirjasta löytyvät aihetta laajemmin taustoittavat tutkimusartikkelit.

***

Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia vuosittain kolmen eri teeman kautta.

Teologinen Aikakauskirja on Pohjoismaiden laajin teologinen tieteellinen julkaisu. Se on omalla alallaan Suomen johtava kaikki teologiset tieteenalat kattava aikakauskirja, jonka tutkimusartikkelit julkaistaan vertaisarvioinnin perusteella. Teologinen Aikakauskirja ei sitoudu mihinkään (kirkko)poliittiseen suuntaukseen, vaan on puolueeton ja avoin kaikille teologiaa ja sen lähitieteitä käsitteleville kirjoituksille. Lehti ilmestyy viisi kertaa vuodessa.

1918, sovinto ja sovitus − keskustelutilaisuus Tiedekulmassa 1.11.

Ohjelmassa: paluu 1918 sisällissodasta sovintoon sekä kaksi tuoretta katsausta sovinnonteon ja sovituksen tematiikkaan: saamelaiskysymys ja sukupuolinäkökulma rauhanvälitykseen.

klo 18–18.45

1918 sisällissodasta paluu ja sovinto

FT, Suomen historian dosentti Marko Tikka, Tampereen yliopisto

kommentaattori: Suomen ja Pohjoismaiden historian professori  Anu Lahtinen, Helsingin yliopisto

klo 18.45 – 19.30

Ristin ja rummun kamppailujen jälkipyykki: Mistä pohjoismaisissa saamelaissovintoprosesseissa on kysymys? TM, toimittaja Helga West

Ett språk för fred, tutkijatohtori Sara Gehlin, Helsingin yliopisto, Järki ja uskonnollinen hyväksyminen tutkimuksen huippuyksikkö

Tilaisuuden juontaa: Teologisen Aikakauskirjan päätoimittaja, teologisen etiikan ja sosiaalietiikan yliopistonlehtori Virpi Mäkinen

Tule kuuntelemaan ja keskustelemaan aiheesta lisää Tiedekulmaan tai seu­raa ver­kos­sa li­ve­strii­mi­nä: https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20995

TERVETULOA MUKAAN!

Seuraa Tiedekulmaa sosiaalisessa mediassa:

Tiedekulma Facebookissa

Tiedekulma Twitterissä

Tiedekulma Instagramissa