Täydentävistä tai vaihtoehtoisista hoidoista haetaan apua terveysongelmiin

Uudessa laajassa tutkimuksessa kartoitettiin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen käyttöä Euroopassa. Tutkimustulokset osoittavat, että täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja käytetään erilaisten terveysongelmien yhteydessä ja erityisesti tilanteissa, joihin tavanomaisen lääketieteellisen hoidon ei koeta tarjoavan riittävää apua.

Esimerkiksi päänsärky, selkäkipu ja muut kiputilat saivat ihmisiä hakeutumaan vaihtoehtoisten hoitomuotojen pariin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että naiset ja korkeammin koulutetut käyttävät täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitoja yleisemmin kuin muut.

Helsingin, Tampereen ja Turun yliopistojen yhteistyönä tekemään tutkimukseen kerättiin aineistoa yli 20 maasta ja kyselyyn saatiin noin 40 000 vastausta. Tutkimuksessa tarkasteltiin neljänlaisia hoitomuotoja, joita olivat perinteiset aasialaiset hoitomuodot (kiinalainen lääketiede, akupunktio, akupainanta), vaihtoehtoiset lääkintämuodot (homeopatia, yrttiterapia), manuaaliset terapiat (hieronta, kiropraktiikka, osteopatia, vyöhyketerapia) sekä kehon ja mielen terapiat (hypnoosihoidot ja henkiparannus).

Joka neljäs käyttänyt hoitoja

Tulosten mukaan noin neljännes tutkimuksen kohdejoukosta oli käyttänyt vuoden sisällä täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Tavallisimmin käytettyjä hoitomuotoja olivat hieronta (12 %), homeopatia (6 %), osteopatia (5 %) ja yrttihoidot (5 %). Suurin osa oli käyttänyt vain yhtä täydentävää hoitomuotoa.

- Havaitsimme myös, että vaihtoehtoisten ja täydentävien hoitojen käyttö on valtaosin  täydentävää eli niitä käytetään tavanomaisen lääketieteen rinnalla. Tämä on hyvä pitää mielessä niin käytännön hoitotyössä kuin julkisessa keskustelussa, jossa usein korostuu vaihtoehtoisuuden näkökulma, sanoo tutkija Teemu Kemppainen Helsingin yliopistosta.  



Hoitomuotojen käytössä isoja maakohtaisia eroja

Tutkimuksessa olleiden maiden välillä oli suurta vaihtelua käytön yleisyydessä. Saksassa lähes 40 % tutkimuksen kohdeväestöstä oli käyttänyt täydentäviä ja vaihtoehtoisia hoitomuotoja, kun taas Unkarissa vastaava osuus oli 10 %. Suomessa ja Virossa käytön osuus oli 35 %.

- Osa maiden välisistä eroista selittyy sillä, että joissakin maissa kyseisten hoitomuotojen käyttö korvataan vakuutuksista. Lisäksi on maita, joissa yleislääkärit saavat koulutusta täydentäviin hoitomuotoihin, Kemppainen toteaa.  

Tutkimuksessa paneuduttiin täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöön Euroopassa. Tutkimus on julkaistu Scandinavian Journal of Public Health -lehdessä. Tutkimus perustuu European Social Survey -kyselyaineistoon, joka kerättiin vuonna 2014.

 

Lisätietoja:

Teemu Kemppainen

teemu.t.kemppainen@helsinki.fi

040 7400 765

Julkaisu:

Kemppainen L, Kemppainen T, Reippainen J, Salmenniemi S & Vuolanto P (2017): Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health. Online before print, October 4, 2017  (https://doi.org/10.1177/1403494817733869)