Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2023.
Taloustiede on tieteenala, jonka vaikutus yhteiskuntaan on suuri. Ei siis ehkä ole ihme, että se saa osakseen arvostuksen lisäksi arvostelua.
— Taloustieteilijöitä kritisoidaan usein siitä, ettemme kuuntele muiden alojen tutkijoita. On totta, että monitieteistä yhteistyötä voisi olla paljon enemmän, sanoo taloustieteen filosofian tutkija Emrah Aydinonat.
Aydinonat johtaa ReSES — Rethinking the serviceability of economics to society -nimistä hanketta. Eikö taloustiede siis nykyisellään palvele yhteiskuntaa?
— Kyllä, mutta se voisi tehdä sen paremmin. Taloustieteen käsitteet ja mallit ovat hyödyllisiä yhteiskunnallisten ilmiöiden hahmottamisessa. Toisaalta taloustieteellä on rajansa, varsinkin isoissa kysymyksissä, Aydinonat vastaa.
Talous säätelee yhteiskuntaa
Siksi taloustieteilijöiden kannattaisi tehdä enemmän yhteistyötä muiden alojen kanssa esimerkiksi köyhyyden ja ympäristöongelmien ratkomiseksi.
Tutkimusryhmän varaan rakennettu ReSES Argumenta -hanke keskittyy monitieteisyyden edistämiseen ja tieteen popularisointiin. Se tarjoaa suurelle yleisölle vierailuluentoja, paneelikeskusteluja, avoimen yliopiston kesäkurssin ja seminaareja.
— Kaikki eivät tunnista, miten vahvasti taloustiede vaikuttaa elämäämme. Talous säätelee sitä, kuinka yhteiskunta toimii. Se on valtava osa arkeamme. Päämääränä on, että yhä useammat kiinnostuisivat näistä asioista, Aydinonat kertoo.
ReSES Argumenta on järjestänyt paneelikeskustelut muun muassa nelipäiväisestä työviikosta ja kotihoidon tuesta. Jälkimmäiseen kutsuttiin taloustieteilijöiden keskustelukumppaneiksi kasvatustieteen ja psykologian asiantuntijoita, joiden näkökulmat aiheeseen ovat erilaiset.
Politiikan taustalla
Ennen viime eduskuntavaaleja Suomessa puhuttiin taloudesta enemmän kuin tavallisesti, mutta ei välttämättä kovin valistuneesti. Valtionvelan ja kotitalouksien velan erot hämärtyivät, osin tarkoituksellisestikin. Politiikassa voi menestyä saamalla kansan huolestumaan.
Taloustiede on Adam Smithin ajoista käsitellyt poliittisia kysymyksiä, Aydinonat toteaa. Poliitikot käyttävät taloustiedettä poliittisten päämääriensä ajamiseen. Historian saatossa taloustieteen painoarvo politiikassa on vain kasvanut.
Aydinonat itse tutkii sitä, kuinka erilaisia taloustieteellisiä malleja käytetään poliittiseen päätöksentekoon ja selittämään ilmiöitä.
— Rajoitteistaan huolimatta taloustiede on selitysvoimainen tiede. Sen tarjoamia malleja on helppo käyttää ja soveltaa. Valitettavasti niitä on myös helppo väärinkäyttää.
Monen äänen tiede
Julkisuudessa ekonomistit yhdistetään usein menoleikkauksiin, mataliin veroihin ja uusliberalistiseen politiikkaan. Kuva on liian kapea, sanoo Aydinonat. Tosiasiassa taloustieteen kenttä on paljon monipuolisempi ja moniäänisempi.
— Viime aikojen kriisit, kuten esimerkiksi pandemia, sota ja ilmastonmuutos, ovat tuoneet näkyviksi asioita, joihin ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota aiemmin.
Valtiot ovat vastanneet kriiseihin tavoilla, jotka eivät aina ole linjassa valtavirtataloustieteen kanssa. Monet taloustieteilijät ovat ajatelleet, että valtion ei kuulu sotkeutua markkinoiden toimintaan. Monenlaiset poliittiset ratkaisut voivat kuitenkin toimia markkinataloudessa.
— Valtiot voivat osallistua investointeihin ja vihreän kasvun ohjaamiseen sen sijaan, että luottavat vain vapaisiin markkinoihin. Vaihtoehdot eivät ole niin rajoittuneet kuin mediajulkisuuden perusteella voisi kuvitella, tutkija sanoo.
Ihmisten kaupunki
Turkissa syntynyt Aydinonat päätyi opiskelemaan taloustieteitä Ankaran yliopistoon hieman sattumalta, koulumenestyksensä ohjaamana.
— En tiennyt alasta paljonkaan ennen kuin aloitin opinnot. Mutta kun aloitin, pidin siitä paljon. Taloustiede käsittelee sekä pieniä että hyvin suuria kysymyksiä.
Opettajat tarjosivat monenlaisia näkökulmia talouteen, ja tieteenfilosofian opinnot innostivat Aydinonatia jo varhain. Valmistuttuaan hän hakeutui Rotterdamin Erasmus-yliopistoon tohtoriohjelmaan, joka yhdisti taloustiedettä ja filosofiaa. Ohjelman johtajana oli suomalainen professori Uskali Mäki.
Nyt Mäki johtaa Yhteiskuntatieteiden filosofian tutkimusyksikköä TINTiä Helsingin yliopistossa. Sinne töihin päätyi myös Aydinonat, ensin vuodeksi vuonna 2008 ja pidemmäksi aikaa vuodesta 2016 lähtien.
— Viihdyn hyvin Helsingissä. Se on kaupunki, joka on suunniteltu ihmisille. Asuin aluksi Katajanokalla ja nautin siitä, että pystyin kävelemään kaikkialle. Nyt asun Mellunmäessä, jossa nautin puutarhan rauhasta ja hiljaisuudesta.
Yliopisto-lehti on Helsingin yliopiston tiedeaikakauslehti, joka on sitoutunut Journalistin ohjeisiin.