Juhana Aunesluoma
Eurooppa-tutkimuksen verkoston johtaja, Helsingin yliopisto & vieraileva professori, Minnesotan yliopisto, Yhdysvallat.
Mikä selittää Donald Trumpin ehdokkuuden?
— Kaiken takana on republikaanien kriisi. Muutaman vuoden takainen teekutsuliike ja vaalitappiot Barack Obamalle saivat puolue-eliitin huomaamaan, että äänestäjät kokivat sen maltillisen konservatismin ajavan lähinnä eliitin etuja. Puolue pyrki uudistumaan ja tuomaan esiin nuorempaa polvea.
— Kasvojenkohotus ei kuitenkaan onnistunut. Yhtäkkiä puolueesta löytyikin tilaa jopa pähkähulluille vaihtoehdoille, kuten Trumpille. Teekutsuliikettä voi vielä tulla ikävä.
Väsyikö USA eliittiin?
— Monet ovat kyllästyneitä poliittisiin eliitteihin. Kannattaa huomata, että Trumpin kannatus on mittausten mukaan vähintään 40 prosenttia. Nämä ihmiset eivät katoa minnekään vaalien jälkeenkään.
— Hillary Clintonin kohdalla kritiikki tuli demokraattien vasemmalta laidalta, koulutetulta valkoiselta väestöltä. Clinton vaikuttaa epäuskottavalta ajaessaan Bernie Sandersilta lainaamiaan tavoitteita.
— Afroamerikkalaisen äänestäjäkunnan keskuudessa Clinton koetaan kuitenkin edelleen omaksi ehdokkaaksi.
Onko Trumpin peli pelattu?
— Ei välttämättä. Vaikka Trumpin kampanja voi vaikuttaa hullulta, hänellä on selkeä tavoite innostaa avainosavaltioiden nukkuvia äänestäjiä. Näin voisi olla mahdollista voittaa. Trump pelaa upporikasta tai rutiköyhää: hän voi voittaa niukasti tai sitten hävitä rajusti.
Hajoaako republikaaninen puolue?
— Olen kysellyt samaa opiskelijoiltani Minnesotan yliopistossa, mutta kukaan ei usko siihen, kaksipuoluejärjestelmä on niin syvällä Yhdysvaltain järjestelmässä.
— Uskon, että republikaaninen puolue jatkaa, ehkä vain aiempaa hajaantuneempana.
Jonathan Lagerqvist
tohtorikoulutettava, Yhdysvaltain-tutkija, Helsingin yliopisto.
Miten vaalitapa heijastuu tulokseen?
— Korkein oikeus teki vuonna 2013 äänin 5–4 päätöksen, jonka mukaan USA:n osavaltiot saavat enemmän vapauksia vaalien toimittamisessa. Monet osavaltiot etenkin etelässä ovat päättäneet vaatia äänestäjien henkilöllisyyden todistamista passilla tai ajokortilla. Tämä on ongelma köyhälle väestölle, jolla ei usein ole kumpaakaan näistä.
Kuka hyötyy vaalien muutoksista?
— Trump ja republikaanit. Puolue on vuosien mittaan sommitellut myös vaalipiirijakoa itselleen edulliseksi. Nähtäväksi jää, mikä merkitys tällä on äänestäjämääriin ja tulokseen.
Artikkeli on julkaistu Mitä nyt? -palstalla Yliopisto-lehden numerossa Y/07/16.
Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku johtaa keskustelua Yhdysvaltain presidentinvaaleista torstaina 13.10.2016 klo 17.00 alkaen Kaisa-kirjastossa, 7. krs (Fabianinkatu 30). Lisätietoja tapahtumasta (pdf)
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.