Suomi24:n keskusteludata avaa tutkijoille oven suomalaisten lääkekokemuksiin

Yliopiston -hankkeen tutkimustarpeisiin kehitetyn avulla tutkijat saavat maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen näköalan suomalaisten lääkekokemuksiin. Terveysaiheisten keskustelujen 19 miljoonaa viestiä ja niissä noin 200 miljoonaa sanaa ovat kansainvälisesti katsottuna merkittävä määrä ihmisten anonyymiä keskustelua omasta tai läheistensä terveydestä, oireista ja lääkkeistä.

Lääketutkan aineistona on Suomi24-keskustelufoorumin viestejä 16 vuoden ajalta. Lääketutka-palvelu ja siinä tarvitut data-analyysit ja menetelmät muotoiltiin tutkijoiden ja kehittäjien yhteistyössä.

Verkkokeskusteluissa lääkkeistä puhutaan suoraan

Suomi24:ssa on keskusteltu jo vuosia esimerkiksi kroonisesta kivusta, masennuksesta, ehkäisystä ja päänsärystä. Keskusteluaineiston kautta tutkijat pääsevät seuraamaan muun muassa sairauden diagnosoinnin vaikeutta ja puhetta päihdeongelmista tai rokotteista.

Lääkekeskustelut ovat arvokkaita myös esimerkiksi hoitotyötä tekeville sekä yhteiskunnallisille toimijoille, jotka pohtivat ihmisten lääkesuhdetta resursoinnin tai sääntelyn näkökulmasta. Tieto voi olla tärkeää myös sairastuneille tai heidän läheisilleen: keskustelu lääkkeiden käytöstä voi paljastaa toisenlaisen näkökulman läheisen arkeen tai auttaa vertaamaan omia lääkekokemuksia muiden vastaaviin.

– Verkkokeskusteluissa lääkkeiden annostuksesta ja toimivuudesta puhutaan henkilökohtaisesta näkökulmasta ja aivan eri tavalla kuin lääkärin vastaanotolla. Keskusteluaineisto antaa uudenlaisen suodattamattoman näkymän niihin käsityksiin, huoliin ja asenteisiin, joita ihmisillä on lääkkeistä, kertoo apulaisprofessori Minna Ruckenstein Helsingin yliopistosta.

– Paitsi Lääketutkaksi, tätä voisi kutsua myös Oiretutkaksi. Tapa, jolla oirekäsitteistö löydetään yhdistelmänä ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta on uusi, ja avaa mahdollisuuksia jatkotutkimukselle monen muunkin aiheen parissa, sanoo professori Krista Lagus Helsingin yliopistosta.

Lääkekeskusteluilla suuri yhteiskunnallinen merkitys

Paremmalla näkymällä lääkekeskusteluihin on suuri yhteiskunnallinen merkitys, sillä tutkimuksissa esitettyjen arvioiden mukaan vain puolet potilaista käyttää lääkkeitä annettujen ohjeiden mukaan. Lääkekuureja jätetään kesken, annoksia otetaan epäsäännöllisesti, tai ne jäävät vaillinaisiksi. Lääkkeet voivat myös olla liian kalliita ostettavaksi, ja vanhoja lääkkeitä lainaillaan tai uusiokäytetään oireiden pahentuessa.

– Tekoäly analysoi yhteyksiä eri avainsanojen välillä ja hahmottaa, millaisten oireiden yhteydessä niistä on puhuttu. Helppokäyttöisestä palvelusta hyötyvät niin tutkijat, opiskelijat kuin lääke- ja terveydenhoitoalan ammattilaisetkin, kertoo Futuricen Teemu Turunen.

Tutkimuskäytössä oleva keskusteluaineisto avataan ainoastaan sisällöllisistä ja kielellisistä lähtökohdista. Tietosuojalain nojalla Suomi24 ei luovuta henkilötietoja kolmansille osapuolille, joten käyttäjien henkilöllisyys ei käy aineistosta ilmi.

– Suomi24 on ollut jo vuosikaudet osana tavallisten suomalaisten arkea: palveluun tulee 6 miljoonaa viestiä vuosittain. Aller pitää tärkeänä, että tämän laajuista tietomassaa voidaan käyttää myös yhteisen hyvän palvelemiseen, minkä vuoksi data avattiin tutkimuskäyttöön vuonna 2015, kertoo Allerin digitaalisten sisältöjen asiantuntija Lide Murto.

Lääketutkan tekoälyn ja käyttöliittymän kehityksestä vastasi digitaalisia palveluita kehittävä Futurice, jonka Chilicorn Fund -hyväntekeväisyysohjelma kanavoi teknologista osaamista yhteiskunnallisesti hyödyllisiksi arvioituihin hankkeisiin.

Lisätiedot:

Krista Lagus, Helsingin yliopisto, 040 553 1704,

Tea Teinilä, Aller Media,

Teemu Turunen, Futurice, 040 747 1885,

on tutkijakollektiivi ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimuskonsortio, jossa työskentelee tutkijoita yhteiskuntatieteistä, digitaalisen kulttuurin tutkimuksesta, hyvinvointisosiologiasta, kieliteknologiasta ja tilastollisesta data-analyysistä kehittämään uusia tapoja tarkastella sosiaalista ja poliittista vuorovaikutusta. Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta mukana ovat politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, tilastotiede, Kuluttajatutkimuskeskus ja menetelmäkeskus.