Saksan sotilaallinen apu valkoisille sisällissodassa tiesi mittavia velkoja Suomelle. Sota päättyi huhtikuun lopussa valkoisen Suomen ja Saksan armeijan voittoon, kun Viipuri oli vallattu.
Saksalaisjoukkojen muonituksen ja varustuksen kustannukset lankesivat Suomelle.
– Saksalaisjoukoilla oli mukanaan muun muassa 4 000 hevosta ja 84 lehmää. Kolmen päivän purjehdusmatkalla Suomeen Itämereen lapioitiin paljon lantaa, Helsingin yliopiston poliittisen historian emeritusprofessori Seppo Hentilä naurahtaa.
Hentilä on perehtynyt tutkimuksissaan yli 40 vuotta Saksan rooliin Suomen sodissa.
Suomen ja Saksan tekemän sopimuksen mukaan Suomi ei saanut järjestää suhteitaan muihin valtioihin ilman Saksan suostumusta. Suomen ja Saksan välille muodostettiin kauppasopimuksia, joilla velkaa päästiin lyhentämään.
Suomen kannalta epäedullista kauppasopimusta täydennettiin myöhemmin niin ikään Suomelle epäedullisella tavaranvaihtosopimuksella. Myös Suomen valtiolta maailmansodan aikana jäädytettyjä varoja, useita kymmeniä miljoonia markkoja tuon ajan rahassa, käytettiin velanmaksuun.
Viimeiset velat oli kuitattu vasta 1930-luvulla. Suomea parempaa velallista ei maailmalla tuolloin tunnettu.
– Suomi maksoi kaikki viulut. Saksan sotilasavulla ei ollut mitään tekemistä hyväntekeväisyyden kanssa, vaikka näin ovat jotkut Suomessa halunneet uskoa, Hentilä toteaa.
Saksa ei auttanut vapaaehtoisesti Suomea
Saksan motiivina ei ollut tulla auttamaan valkoisia Suomen vuoden 1918 sisällissodan ratkaisemisessa, vaan Saksa pyrki välttämään ensimmäisen maailmansodan laajentumisen lähettämällä joukkonsa Suomeen huhtikuussa 1918.
Hentilän mukaan Saksalla ei ollut haluja lähettää joukkojaan Suomeen, mutta kun Suomi sitä virallisesti pyysi ja Saksa näki Suomeen sijoittumisessaan muita etuja, saksalaisjoukot tekivät intervention ja rantautuivat Hankoon.
Saksan apu ei välttämättä ollut ratkaisevaa sodan lopputuloksen kannalta, mutta merkittävä asia siinä mielessä, että se lyhensi sotaa, mikä puolestaan vähensi uhrien määrää.
– Suomella ei ollut muita vaihtoehtoja sen jälkeen, kun Ruotsi kieltäytyi auttamasta. Toki sota olisi voitu yrittää hoitaa ilman ulkopuolista apua. Esimerkiksi valkoisten ylipäällikkö Mannerheim ei pitänyt lainkaan siitä, että Saksa tuli hätiin, Hentilä sanoo.
”Kuninkaan valitseminen oli virhe”
Saksalaisjoukkojen tulo Suomeen merkitsi paitsi taloudellista velkaa myös sitä, että Suomi siirtyi keisarillisen Saksan valtapiiriin maailmansodan loppuajaksi. Saksalaisjoukot viipyivät Suomessa reilut puoli vuotta joulukuuhun 1918 asti.
Sisällissodan jälkeen saksalaiset ryhtyivät tekemään Suomesta itselleen eräänlaista apuvaltiota, kuten Hentilä asian muotoilee. Suomeen tuli muun muassa saksalaisten suuryritysten edustajia mittailemaan metsää ja katsastamaan malmivarantoja. Myös saksalaistyylisen armeijan rakentaminen oli tekeillä, sillä Venäjän uhkaa pelättiin.
– Kaikki tämä tapahtui Suomen hallituksen myötävaikutuksella, Hentilä muistuttaa.
Lokakuun alussa 1918 Suomi valitsi itselleen saksalaisen kuninkaan, sattumalta samana päivänä, jolloin Saksa pyysi länsivalloilta aselepoa ja ilmoitti antautuvansa.
– Kuninkaanvaali oli Suomelle paha ulkopoliittinen virhe. Sen vuoksi voittajavallat Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat kieltäytyivät tunnustamasta Suomea itsenäiseksi valtioksi.
Saksan hävittyä suursodan Suomen joulukuussa 1917 julistama itsenäisyys astui täysimääräisenä voimaan. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi kuningaskunnaksi; maan valtiomuodoksi tuli jo vuonna 1919 tasavalta. Suomen suunnanmuutokseen vaikutti voimakkaasti maailmansodan voittajavaltojen painostus.
– Suomen jyrkin saksalaismielinen oikeisto joutui vetäytymään politiikasta. Esimerkiksi valtionhoitaja Pehr Evind Svinhufvud ja pääministeri Juho Kusti Paasikivi erosivat tehtävistään joulukuussa 1918, Hentilä toteaa.
Lue lisääMitä nimitystä vuoden 1918 tapahtumista käytettiin sinun kouluaikoinasi?