Kaupunkiakatemiaksi nimetty kokonaisuus sisältää muun muassa sosiologian, ympäristötieteiden, maantieteen, arkkitehtuurin ja muotoilun opintoja.
Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston yhteistyö koulutuksessa ja tutkimuksessa on yksi vastaus Suomessa ripeästi etenevään kaupungistumiseen ja sen herättämiin käytännön kysymyksiin.
– Samanlaisia kaupunkitutkimuksen instituutteja on tällä hetkellä syntymässä eri puolille maailmaa moniin merkittäviin yliopistoihin, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
Viheralueita tarvitaan
Rakennettu alue kaupungeissa kasvaa jopa nopeammin kuin siellä asuva väestö. Yksi rakentamisen mukanaan tuomista ongelmista on pitkin asvalttia ja kattoja valuva vesi, joka ei pääse imeytymään maahan.
Nämä hulevedet kuljettavat ravinteita, raskasmetalleja ja orgaanisia myrkkyjä, jotka päätyvät viemäreistä pinta- tai pohjavesien kuormaksi.
– Kaupunkien hulevedet ovat selkeä ympäristöriski Itämerelle, järville ja joille, sanoo kaupunkiekosysteemitutkimuksen professori Heikki Setälä.
Setälän mukaan jokaisella valuma-alueella pitää olla riittävä määrä viheralueita, ja vettä läpäisevästä maasta on kova kysyntä.
– Freiburg ja Malmö ovat hyviä eurooppalaisia esimerkkejä kaupungeista, joissa asia on toteutettu hyvin, Setälä mainitsee.
Kasvussa myös mahdollisuuksia
Ensimmäiset Kaupunkiakatemian 40 sivuaineopiskelijaa aloittavat opintonsa syksyllä. Sivuaine soveltuu toisen ja kolmannen vuoden kandidaattiopiskelijoille, ja se on laajuudeltaan 15–25 opintopistettä.
Helsingin yliopisto jatkaa kesän Koti = kaupunki -tiedeteemaa huomenna tiistaina 20.5.2014 tilaisuudella, jossa käsitellään metropolialueen mahdollisuuksia kestävään kasvuun. Tiedekulman yleisötilaisuudessa kello 16–18 esittäytyvät Kaupunkitutkimus ja metropolipolitiikka -ohjelman tutkimus- ja kehittämishankkeet.